Huddingen kunta

Huddingen kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Tukholman lääni
Maakunta	Södermanland
Keskustaajama	Huddinge
Kuntakoodi	0126
Pinta-ala  ([1])
– Maa	131,03 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2])	113 234
– Väestötiheys	864,2 as./km²
www.huddinge.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Huddingen kunta (ruots. Huddinge kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Huddinge.

Kunnan maapinta-ala on 131,03 neliökilometriä (1.1.2016)^[1] ja asukasluku 113 234 henkeä (31.12.2020).^[2]

Huddingen naapurikuntia ovat Tukholma, Tyresö, Haninge, Botkyrka ja Ekerö.

Kunta sijaitsee aivan Tukholman eteläpuolella, ja asukasluvultaan se onkin läänin toiseksi suurin kunta heti Tukholman jälkeen. Vaikka kunnassa on paljon asukkaita, niin sen pinta-alasta yli puolet on silti rakentamatonta aluetta, kuten metsiä ja järviä.

Huddingen Ågestassa sijaitsi Ruotsin ensimmäinen kaupallinen ydinvoimala, ja se suljettiin vuonna 1974.

Huddingen ystävyyskunta Suomessa on Vantaa.^[3]

Vuonna 2007 kunnassa oli 4,43 km² peltoa,^[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan^[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Huddinge on yksi niistä harvoista kunnista Ruotsissa, joiden rajat eivät ole mainittavasti muuttuneet 1900-luvun mittavissa kuntauudistuksissa. Kunnan nykyinen alue vastaa vanhaa Huddingen pitäjää, joka kuului yhdessä Grödingen, Botkyrkan, Salemin, Nackan ja Erstavikin, Brännkyrkan ja Sicklaön kanssa Svartlösan kihlakuntaan. Kuntaa ei ole jaettu tai liitetty muihin kuntiin, vaikka pieniä rajansiirtoja naapurikuntien kanssa onkin tehty.

Huddingessa on sijainnut joitakin taajaväkisiä yhdyskuntia:

• Segeltorp (1924–1952)
• Hörningsnäs villastad (1914–1946)
• Stuvsta (1924–1946)
• Fullersta (1924–1946)
• Snättringe (1928–1946)

Vuonna 1947 neljä viimeksi mainittua yhdistettiin vuonna 1924 muodostettuun Huddingen taajaväkiseen yhdyskuntaan. Se lakkautettiin vuoden 1952 lopussa. Huddinge oli hallinnollinen taajama nykyaikaisen taajamakäsitteen muotoilemiseen asti vuonna 1950 ja keskustaajama on siitä lähtien katsottu kasvaneeksi yhteen Tukholman taajaman kanssa. Huddingen maalaiskunta muodostettiin nykyiseksi Huddingen kunnaksi vuonna 1971.^[6]

Väestönkehitys

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 908 Suomessa syntynyttä,^[9] mikä vastasi 3,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 16,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 4 660 Suomessa syntynyttä,^[10] mikä vastasi 6,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 207 523 kruunua.^[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 50 000 kruunua.^[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[13]

• 0–17-vuotiaat: 24,6 %
• 18–64-vuotiaat: 62,7 %
• 65 vuotta täyttäneet: 12,6 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Taajamat

Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 99,2 prosenttia.^[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 771 asukasta.^[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:^[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Botkyrkan kuntaan, Danderydin kuntaan, Haningen kuntaan, Järfällan kuntaan, Nackan kuntaan, Sollentunan kuntaan, Solnan kuntaan, Sundbybergin kuntaan, Tukholman kuntaan ja Tyresön kuntaan. Koko Östorp och Ådranin taajamassa on 244, ja se kuuluu osittain myös Haningen kuntaan.^[18]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:^[19]

• Flemingsberg

Flemingsberg on sittemmin kasvanut yhteen Tukholman taajaman kanssa.^[19]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:^[20]

• Bruket
• Djupån och Lyckåsen västra
• Dåntorp*
• Lissma norra och Kvarntorp
• Solbacken

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Dåntorp kuuluu osin myös Haningen kuntaan.^[21]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:^[22]

• Gladö kvarn
• Ådran + Östorp

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Huddingen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:^[23]

• Huddinge Västra (30 valtuutettua)
• Huddinge Östra (31 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Huddingen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanosat

• Vårby
• Segeltorp
• Flemingsberg
• Sjödalen-Fullersta
• Stuvsta-Snättringe
• Trångsund
• Skogås

Piirit

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Flemingsbergin piiri
• Huddingen piiri
• Huddingen Sankt Mikaelin piiri (Huddinge Sankt Mikaels distrikt)
• Trångsundin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:^[26]

• Huddinge
• Trångsund-Skogås
• S:t Mikael
• Flemingsberg

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.^[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Flemingsberg
• Huddinge
• Sankt Mikael
• Trångsund

Kirkot

• 
  Flemingsbergin kirkko
• 
  Huddingen kirkko
• 
  Mariakyrkan
• 
  Segeltorpin kirkko
• 
  Södertörnkyrkan
• 
  Tacksägelsekyrkan
• 
  Vårby gårdin kirkko

Ystävyyskunnat

• Lyngby-Taarbæk, Tanska
• Vantaa, Suomi (vuodesta 1951)
• Nuuk, Grönlanti
• Seyðisfjörður, Islanti
• Askim, Norja

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huddingen kunta.

• Huddingen kunnan kotisivut

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Huddinge kommun  –  Kuntajaon kehitys käännöstä.

Tukholman läänin kunnat

Botkyrkan kunta • Danderydin kunta • Ekerön kunta • Haningen kunta • Huddingen kunta • Järfällan kunta • Lidingön kunta • Nackan kunta • Norrtäljen kunta • Nykvarnin kunta Nynäshamnin kunta • Salemin kunta • Sigtunan kunta • Sollentunan kunta • Solnan kunta • Sundbybergin kunta • Södertäljen kunta • Tukholman kunta • Tyresön kunta Täbyn kunta • Upplands Väsbyn kunta • Upplands-Bron kunta • Vallentunan kunta • Vaxholmin kunta • Värmdön kunta • Österåkerin kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit

n k m Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2019) Tilanne 31. joulukuuta 2019 Ruotsin tilastojen mukaan, katso taulukko Population statistics osoittessa scb.se. 1. Tukholma 975 073 2. Göteborg 579 281 3. Malmö 344 166 4. Uppsala 230 767 5. Linköping 163 051 6. Örebro 155 696 7. Västerås 154 049 8. Helsingborg 147 734 9. Norrköping 143 171 10. Jönköping 141 081 11. Uumaja 128 901 12. Lund 124 935 13. Borås 113 179 14. Huddinge 112 848 15. Eskilstuna 106 859 16. Nacka 105 189 17. Halmstad 102 767 18. Gävle 102 418 19. Sundsvall 99 449 20. Södertälje 98 979 21. Botkyrka 94 606 22. Växjö 94 129 23. Karlstad 93 898 24. Haninge 92 095 25. Kristianstad 85 747 26. Kungsbacka 84 395 27. Solna 82 429 28. Järfälla 79 990 29. Luulaja 78 105 30. Sollentuna 73 857

n k m Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2020) Tilanne 31. joulukuuta 2019 – 1. tammikuuta 2020 1. Tukholma 974 073 2. Oslo 693 494 3. Helsinki 655 281 4. Kööpenhamina 632 340 5. Göteborg 579 281 6. Aarhus 349 983 7. Malmö 344 166 8. Espoo 290 200 9. Bergen 283 929 10. Tampere 238 420 11. Vantaa 233 383 12. Uppsala 230 767 13. Aalborg 217 075 14. Oulu 205 629 15. Trondheim 205 163 16. Odense 204 895 17. Turku 193 176 18. Linköping 163 051 19. Örebro 155 696 20. Västerås 154 049 21. Helsingborg 147 734 22. Stavanger 143 497 23. Norrköping 143 171 24. Jyväskylä 142 477 25. Jönköping 141 081 26. Reykjavík 131 146 27. Uumaja 128 901 28. Bærum 127 731 29. Lund 124 935 30. Lahti 119 917 31. Kuopio 119 379 32. Vejle 115 748 33. Esbjerg 115 483 34. Borås 113 179 35. Huddinge 112 848 36. Kristiansand 111 633 37. Eskilstuna 106 859 38. Nacka 105 189 39. Frederiksberg 104 305 40. Halmstad 102 767 41. Gävle 102 418 42. Drammen 101 386 43. Sundsvall 99 449 44. Södertälje 98 979 45. Randers 97 805 46. Viborg 96 921 47. Botkyrka 94 606 48. Asker 94 441 49. Växjö 94 129 50. Silkeborg 94 026