Bergen

Tämä artikkeli käsittelee Norjan kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Bergen kommune
vaakuna
sijainti
Verkkosivut
Sijainti 60°23′33″N, 5°19′24″E
Lääni Vestland
Kuntaliitokset Arna (1972)
Fana (1972)
Laksevåg (1972)
Åsane (1972)
Pinta-ala 465,4 km²
Väkiluku 279 792[1] (1.1.2018)
– väestötiheys 575,7 as/km²
Kunnanjohtaja Rune Bakervik (2021–)[2]
Infobox OK

Bergen (entisiä nimiä Bergvin ja Bjørgvin, kveeniksi Peruna[3]) on kaupunki Vestlandin läänissä Norjassa. Se sijaitsee Norjan länsirannikolla. Vuoden 2018 alussa Bergenissä oli lähes 280 000 asukasta, joten se oli asukasluvultaan Norjan toiseksi suurin kunta[1] ja Pohjoismaiden kahdeksanneksi suurin kaupunki. Bergenin satama on tonnimääriltään Pohjoismaiden suurin tavaraliikenteen satama. Bergen tunnetaan seitsemän vuoren kaupunkina – vaikka vuoria kaupungissa onkin enemmän[4]. Bergen on tunnettu myös nimeään kantavista opiskelijoiden kappaleista, kuten "Bergen 2018".

Maantiede

Bergenin sijainti Norjassa

Bergenin sanotaan sijaitsevan seitsemän kukkulan ja seitsemän vuonon keskellä. Kaupungin keskusta on satamassa, ja sieltä se jatkuu kukkuloiden rinnetielle kohoavina puutaloina.[5] Vuosittaiseen seitsemän vuoren vaellukseen kuuluvat vuorista Lyderhorn, Damsgårdsfjellet, Løvstakken, Ulriken, Fløyfjellet (Fløyen), Rundemannen ja Sandsviksfjellet. Näistä korkein eli Ulriken yltää 643 metrin korkeuteen. 17 muusta kaupungin vuoresta korkein on 987 metrin korkeuteen ulottuva Gullfjellstoppen[4].

Bergenistä on Osloon maanteitse 478 km. Linja-autolla matka kestää noin 10 tuntia, junalla noin 7 tuntia. Bergenin lentoasema sijaitsee noin 19 kilometriä Bergenin keskustasta lounaaseen. Kaupungin keskustaan kulkee sieltä lentokenttäbussi ja pikaraitiotie. Bergen on rannikon laivareitin eli Hurtigrutenin pääteasema. Sieltä on myös lauttayhteys Tanskan Hirtshalsiin.[6]

Nähtävyydet

Bergenin tunnetuimpia turistinähtävyyksiä ovat muun muassa kävelykatu Torgallmenningen, Hansamuseo, Bergenin merenkulkumuseo, puinen vanhakaupunki Bryggen keskustan satamassa sekä 399 metriä korkea Fløyen-vuori, jonka näköalatasanteelle pääsee vaijerikäyttöisellä rautatiellä nimeltä Fløibanen.

Bergenin vanhin rakennus on 1100-luvulla rakennettu Mariankirkko. Myös Bergenin tuomiokirkolla on pitkä ja vaiheikas historia. Johanneksenkirkko kuuluu Norjan hienoimpiin uusgoottilaisiin kirkkoihin. Fantoftin sauvakirkko vuodelta 1150 on rakennettu tulipalon jälkeen alkuperäisen kaltaiseksi.[7]

Kuvia

  • Bergenin keskustaa
    Bergenin keskustaa
  • Torgallmenningen
    Torgallmenningen
  • Gulfjellet
    Gulfjellet
  • Sorfjordenia Bruvikiin päin
    Sorfjordenia Bruvikiin päin
  • Bergenin keskustan Bryggen-kaupunginosa iltavalossa
    Bergenin keskustan Bryggen-kaupunginosa iltavalossa
  • Vågen
    Vågen
  • Sandviken
    Sandviken
  • Bergenin satama
    Bergenin satama

Ilmasto

Meren äärellä ja vuoriston (Skandit eli Kölivuoristo) länsipuolella sijaitseva Bergen on kuuluisa siitä, että siellä sataa usein ja paljon. Sadetta saadaan keskimäärin kahtena päivänä kolmesta ja vuotuinen sademäärä on 2 250 millimetriä.[8]

Bergenin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 3,6 4,0 5,9 9,1 14,0 16,8 17,6 17,4 14,2 11,2 6,9 4,7 ka. 10,5
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −0,4 −0,5 0,9 3,0 7,2 10,2 11,5 11,6 9,1 6,6 2,8 0,6 ka. 5,2
Vrk:n keskilämpötila (°C) 1,5 1,6 3,3 5,9 10,5 13,5 14,5 14,4 11,5 8,7 4,7 2,6 ka. 7,7
Sademäärä (mm) 190 152 170 114 106 132 148 190 283 271 259 235 Σ 2 250
Auringonpaistetunnit (h/d) 1 2 3 5 6 7 6 5 3 2 1 1 ka. 3,5
Sadepäivät (d) 21 17 19 17 17 16 18 19 23 24 22 22 Σ 235
Veden lämpötila (°C) 7 6 6 6 8 11 14 15 13 11 9 8 ka. 9,5
Ultraviolettisäteily 0 1 1 3 4 5 5 4 3 1 0 0 ka. 2,3
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
3,6
−0,4
4,0
−0,5
5,9
0,9
9,1
3,0
14,0
7,2
16,8
10,2
17,6
11,5
17,4
11,6
14,2
9,1
11,2
6,6
6,9
2,8
4,7
0,6
S
a
d
a
n
t
a 		190
152
170
114
106
132
148
190
283
271
259
235


Lähde: [8][9][10]

Historia

Bergenin satamaa; taustalla vasemmalla suosittu virkistysalue Fløyen

Norjan kuningas Olav Kyrre perusti Bergenin vuonna 1070. Se oli alkujaan vai pieni asutuskeskus Vågenin lahden itä- ja etelärannoilla. Kaupunki levisi myöhemmin lahden länsirannikolle ja kauemmaksi etelään. Haakon IV Haakoninpoika teki Bergenistä koko Norjan pääkaupungin. Se korvasi maan ensimmäisen pääkaupungin Trondheimin, ja Oslo puolestaan korvasi Bergenin vuonna 1299. Bergenistä tuli 1200-luvun loppupuolella myös Hansaliiton pohjoisin toimipiste, ja siitä tuli jo varhain läntisen Norjan merkittävin kauppakeskus. Kaupunki kärsi kuitenkin suuresti, kun Musta surma iski 1349 Bergeniin, minne se saapui ulkomaalaisten kauppiaiden kautta.[11]

Norjasta tuli osa Tanskaa 1300-luvun lopulla. Bergen nousi koko Norjan merkittävimmäksi kauppakeskukseksi. Tärkein kauppatavara oli Pohjois-Norjasta saatu kuivattu turska, jota kuljetettiin muualle Eurooppaan. Norjaan puolestaan tuotiin viljaa, vaatteita ja mausteita.[11] Saksalaiset Hansakauppiaat perustivat noin vuonna 1350 kaupunkiin siirtokunnan.[12] Hansakauppiaat asuivat Bergenissä omalla alueellaan Vågenoin itärannalla, minne he rakensivat asuinrakennuksensa ja suuria satamalaitureita.[11] Nimellä Bryggen tunnettu alue on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon.[13] Vuonna 1429 vitaaliveljet hyökkäsivät Bergeniin, ryöstivät sen ja polttivat sen maan tasalle. Kaupungissa on ollut useita muitakin pahoja tulipaloja, tunnetuimmat vuosina 1702 ja 1916.[14]

Hansaliiton vaikutus alkoi heiketä 1500-luvulla. Bergen piti silti asemansa merkittävänä kauppakaupunkina, sillä sillä oli monopoli Pohjois-Norjan kauppaan aina vuoteen 1789. Bergen oli jo keskiajalla Pohjoismaiden suurimpia kaupunkeja ja Norjan suurin kaupunki 1830-luvulle asti. Vuodesta 1814 Norja oli unionissa Ruotsin kanssa. Norjasta tuli itsenäinen kuningaskunta 1905, ja eroamisen merkittävimpiä taustahahmoja oli bergeniläinen Christian Michelsen, josta tuli myös Norjan ensimmäinen pääministeri.[11]

Bergenin erityispiirre, vuorten eristämänä muusta osasta Norjaa, säilyi pitkään. Tämän vuoksi kaupungilla oli paremmat kauppasuhteet meriteitse kuin maateitse. Sisämaan liikenteelle ratkaiseva Bergenin ja Oslon (silloisen Kristianian) välinen rataosuus avattiin 27. marraskuuta 1909.[15] Vuoden 1916 tuhoisa tulipalo johti kaupungin keskeisten osien uudelleenrakentamiseen. Leveiden katujen ja aukioiden tarkoituksena oli estää tulipalojen leviäminen. Bergenin radan avaaminen auttoi kaupunkia kasvamaan, ja kaupungin taloudenaloista laivanrakennusteollisuus ja tekstiiliteollisuus avittivat kasvua.[11]

Norja pysyi ulkona ensimmäisestä maailmansodasta, mutta toisessa maailmansodassa Saksan valtaus ja liittoutuneiden pommitukset aiheuttivat tuhoja.[11] Lisäksi sodan aikana suuressa räjähdysonnettomuudessa kuoli 158 ihmistä.[12] Kaupunkia rakennettiin uudelleen 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa. Kun Pohjanmereltä löydettiin 1970-luvulla öljyä, Bergenin ympäristöön alkoi kehittyä öljyteollisuutta.[11]

Talous

Laksevågin telakka

Bergenin talouden perustana ovat kalastus ja laivanrakennus ja niihin liittyvät teollisuudenalat. Matkailun merkitys on kasvanut viime vuosina.[14] Entinen Hordalandin lääni on tärkeä öljyntuotantoalue, ja 80% Norjan raakaöljystä tuotetaan Bergenin seudulla. Myös Norjan suurin kaasuntuotantoalue Troll on Bergenin seudulla. Norjan kalateollisuuden liikevaihdosta noin neljännes tehdään Bergenin seudulla. Kalastuksen lisäksi kaupungissa on kalanviljelyä, kalanjalostusta, kalastusveneiden tuotantoa ja erilaisia kalastukseen liittyviä oppilaitoksia, järjestöjä ja viranomaisia.[16]

Palvelut

Bergenin yliopisto ja Kauppakorkeakoulu on perustettu vuonna 1946.[14]

Paikallisliikennettä hoitaa bussien lisäksi funikulaari ja vuonna 2010 valmistunut pikaraitiotie.[17] Haukelandin yliopistollinen keskussairaala hoitaa vuosittain noin 600 000 potilasta. Se on Bergenin lisäksi vastuussa laajoista alueista.[18]

Bergenin pääasiallinen energianlähde on vuonna 1963 valmistunut Evangerin vesivoimala.[19]

Kulttuuri

Vestlandske Kunstindustrimuseum, Nordahl Bruns gate, Bergen

Bergenissä järjestetään vuosittain kansainväliset musiikkijuhlat.[14] Säveltäjä Edvard Grieg syntyi Bergenissä. Kaupungissa sijaitsee hänelle omistettu Troldhaugen-museo.[20]

Bergenin kansallisooppera tekee tiiviisti yhteistyötä Bergenin filharmonisen orkesterin kanssa.[21]

Urheilu

SK Brann on bergeniläinen jalkapalloseura maan pääsarjassa. Sen kotiareena, Brann Stadion, valmistui vuonna 1919.[22] Fyllingen Håndball on menestyvä käsipalloseura, joka pelaa Eliittisarjassa.[23] Bergen Ishockeyklubb on 2. liigan jääkiekkojoukkue.[24]

Ystävyyskaupungit

Bergenillä on kuusi ystävyyskaupunkia:

Lähteet

  1. ↑ a b Population 1 January 2018. The whole country, counties and municipalities Statistics Norway. Viitattu 14.6.2018.
  2. ↑ Loodtz, Ann-Kristin: Rune Bakervik er ny ordfører i Bergen Bergenin kunta. 22.9.2021. Viitattu 1.11.2021. (norjaksi)
  3. ↑ Kvenske stedsnavn Språkrådet. Viitattu 10.7.2021. (norjaksi)
  4. ↑ a b Bergen kommune - Bergens fjell - hvor høye er de? Bergen kommune - Bergens fjell - hvor høye er de?. Viitattu 28.7.2023. (norjaksi)
  5. ↑ Introducing Bergen Lonely Planet. Viitattu 9.9.2013.
  6. ↑ Getting to Bergen and around Visit Norway. Viitattu 9.9.2013.
  7. ↑ Attractions: Churches Bergen Guide. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 9.9.2013.
  8. ↑ a b World Weather Information Service: Bergen. Selite= Normaalijakson 1961-1990 tiedot, Viitattu 2013-06-01, Julkaisija: Maailman ilmatieteellinen järjestö, wmo.int. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Climatological Information for Bergen, Norway (Normaalijakson 1961-1990 tiedot) Hong Kong Observatory, weather.gov.hk. Arkistoitu 17.2.2015. Viitattu 1.6.2013. (englanniksi)
  10. ↑ Bergen, Norway World Climate Guide. Viitattu 21.06.2011. (englanniksi)
  11. ↑ a b c d e f g History of Bergen ECM27. Arkistoitu 29.3.2018. Viitattu 4.5.2015. (englanniksi)
  12. ↑ a b Bergen: historie Store norske leksikon. Viitattu 4.5.2015. (norjaksi)
  13. ↑ Bryggen Unesco. Viitattu 9.9.2013.
  14. ↑ a b c d Bergen Encyclopedia Britannica. Viitattu 9.9.2013.
  15. ↑ The Bergen Railway NSB. Viitattu 9.9.2013.
  16. ↑ Industries BRB. Arkistoitu 29.12.2013. Viitattu 12.9.2013.
  17. ↑ Bergen Subways. Arkistoitu 13.8.2014. Viitattu 9.9.2013.
  18. ↑ Haukeland University Hospital Helse Bergen. Arkistoitu 13.9.2012. Viitattu 9.9.2013.
  19. ↑ Ourhistory 2008. BKK. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 9.9.2013.
  20. ↑ Grieg Museum griegmuseum.no. Viitattu 9.9.2013.
  21. ↑ About us National Opera. Arkistoitu 21.3.2015. Viitattu 12.9.2013.
  22. ↑ Brann Stadion Stadium Guide. Viitattu 9.9.2013.
  23. ↑ Håndball Terminliste Eliteserien - menn 2012/2013 NRK. Viitattu 9.9.2013. [vanhentunut linkki]
  24. ↑ Bergen IK Elite Prospects. Viitattu 9.9.2013.
  25. ↑ http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=68905 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bergen Wikimedia Commonsissa
  • Matkailuneuvonta
  • n
  • k
  • m
Norja Norjan 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (1.1.2020)
Tilanne 1. tammikuuta 2020 Norjan tilastojen mukaan, katso taulukko Befolkning osoittessa ssb.no.
1.Oslo693 494
2.Bergen283 929
3.Trondheim205 163
4.Stavanger143 497
5.Bærum127 731
6.Kristiansand111 633
7.Drammen101 386
8.Asker94 441
9.Lillestrøm86 665
10.Fredrikstad82 385
11.Sandnes79 699
12.Tromsø76 974
13.Ålesund66 273
14.Sandefjord63 764
15.Nordre Follo59 075
16.Sarpsborg56 732
17.Tønsberg56 451
18.Skien54 451
19.Bodø52 357
20.Moss49 272
21.Larvik47 204
22.Arendal44 999
23.Indre Østfold44 792
24.Karmøy42 186
25.Lørenskog41 460
26.Ullensaker39 625
27.Øygarden38 316
28.Haugesund37 357
29.Porsgrunn36 397
30.Ringsaker34 768
  • n
  • k
  • m
Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2020)
Tilanne 31. joulukuuta 2019 – 1. tammikuuta 2020
1.Tukholma974 073
2.Oslo693 494
3.Helsinki655 281
4.Kööpenhamina632 340
5.Göteborg579 281
6.Aarhus349 983
7.Malmö344 166
8.Espoo290 200
9.Bergen283 929
10.Tampere238 420
11.Vantaa233 383
12.Uppsala230 767
13.Aalborg217 075
14.Oulu205 629
15.Trondheim205 163
16.Odense204 895
17.Turku193 176
18.Linköping163 051
19.Örebro155 696
20.Västerås154 049
21.Helsingborg147 734
22.Stavanger143 497
23.Norrköping143 171
24.Jyväskylä142 477
25.Jönköping141 081
26.Reykjavík131 146
27.Uumaja128 901
28.Bærum127 731
29.Lund124 935
30.Lahti119 917
31.Kuopio119 379
32.Vejle115 748
33.Esbjerg115 483
34.Borås113 179
35.Huddinge112 848
36.Kristiansand111 633
37.Eskilstuna106 859
38.Nacka105 189
39.Frederiksberg104 305
40.Halmstad102 767
41.Gävle102 418
42.Drammen101 386
43.Sundsvall99 449
44.Södertälje98 979
45.Randers97 805
46.Viborg96 921
47.Botkyrka94 606
48.Asker94 441
49.Växjö94 129
50.Silkeborg94 026
1980-luku
1990-luku
2000-luku
2010-luku
2020-luku