Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Suomessa

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Artikkelin sisältö on vanhentunut. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden luettelo on päivitetty vuonna 2021 annetulla valtioneuvoston periaatepäätöksellä.

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Suomessa on nimetty Valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995.[1] Valtioneuvoston päätöksen pohjana on ympäristöministeriön mietintö vuodelta 1992.[2] Tämän pohjana on mietinnön ensimmäiseen osaan sisältyvä Suomen maisemamaakuntajako, jonka avulla aluevalikoima saatiin alueellisesti edustavaksi.[3] Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on nimetty kaikkien maisemamaakuntien ja -seutujen alueelta yhteensä 156. Päätös velvoittaa tukemaan ja kehittämään alueiden maisemanhoitoa, ja ne tulee myös ottaa huomioon alueiden käytön suunnittelussa kuten maakuntakaavoissa.[1]

Vuosina 2010-2014 valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet inventoitiin uudelleen.[4][5][6] Uudesta inventoinnista on tietoja Ympäristöministeriön ylläpitämällä Maaseutumaisemat-verkkosivustolla.[7] Päivitetty ehdotus valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi valmistui vuonna 2015 ja se asetettiin kuultavaksi tammikuussa 2016. Kuuleminen oli avoinna välillä 18. tammikuuta – 19. helmikuuta 2016.[8]

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Vuonna 1995 päätetyt valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat maakunnittain lueteltuna seuraavat[9]:

Uusimaa

Suomenlinna

Varsinais-Suomi

Uskelanjokilaakson maisemaa Uskelan Isokylän emäkirkon luona marraskuussa 2007.

Satakunta

Yyteri talvella.

Kanta-Häme

Mustialan opiston peltoja 1899 I. K. Inhan kuvaamana.

Päijät-Häme

Päijätsalo Sysmässä.

Pirkanmaa

Myllykolun kulttuurimaisemaa Hämeenkyrössä.

Kymenlaakso

Kaunissaari Pyhtäällä.

Etelä-Karjala

Imatrankoski vapaana.

Etelä-Savo

Punkaharjua Punkaharjulla.

Pohjois-Savo

Näkymä Väisälänmäeltä.

Pohjois-Karjala

Näkymä Ukkokolilta.

Keski-Suomi

Salminäkymä Putkilahdella.

Pohjanmaa

Vanha Vaasa 1840-luvulla.

Etelä-Pohjanmaa

Hyypänjokilaakso

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Limingan lakeutta.

Kainuu

Vuokatti talvella 2006.

Lappi

Tenojoki ruskan aikaan syksyllä 2009.

Katso myös

Lähteet

  1. a b Arvokkaat maisema-alueet 14.1.2016. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 9.3.2016.
  2. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Mietintö 66/1992. Helsinki: Ympäristöministeriö, 1993. ISBN 951-47-5194-9. Teoksen verkkoversio (PDF).
  3. Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Mietintö 66/1992. Helsinki: Ympäristöministeriö, 1993. ISBN 951-47-5194-9. Teoksen verkkoversio (PDF).
  4. Luomanpää, Kirsi: Arvokkaat maisema-alueet arvioidaan uudelleen. Ympäristö-lehti, 2010, nro 5. Suomen ympäristökeskus.
  5. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien kartoitus alkanut – tavoitteena kulttuurimaisemien vaaliminen Ympäristöministeriö. Viitattu 26.3.2011.
  6. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Ympäristöministeriö. Viitattu 26.3.2011.
  7. Maaseutumaisemat. Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Ympäristöministeriö. Viitattu 21.11.2012.
  8. Ympäristöministeriö kuulee ehdotuksista valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi ja pyytää niistä lausuntoja 14.1.2016. Ympäristöministeriö. Arkistoitu 14.4.2016. Viitattu 15.1.2016.
  9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtioneuvoston periaatepäätöksessä Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 28.1.2010.

Aiheesta muualla

  • Kartta valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista (pdf) 2013. Valtion ympäristöhallinto, ymparisto.fi. Viitattu 13.12.2019.
  • Reija Hietala-Koivu, Sinikka Joutsalmi, Liisa Tyrväinen (toim.): Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden muutoksen arvioiminen. Selvitys maiseman seurantaindikaattoreista. Suomen ympäristö 6/2006. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2006. ISBN 952-11-2220-X. Verkkojulkaisu (viitattu 26.3.2011).
  • Suomen arvokkaat kivikot on kartoitettu (26.3.2019) "...472 kivikkomuodostumaa luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaiksi..." (ymparisto.fi)