Unto Salo
| Unto Salo | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. syyskuuta 1928 Tyrvää |
| Kuollut | 25. lokakuuta 2019 (91 vuotta) Turku |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Instituutti | Satakunnan museo, Turun yliopisto |
| Tutkimusalue | arkeologia |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Unto Olavi Salo (10. syyskuuta 1928 Tyrvää – 25. lokakuuta 2019 Turku[1]) oli suomalainen arkeologi ja professori.[2]
Salo kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1948 Tyrvään yhteiskoulusta.[3] Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1955. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1968.[2] Hänen väitöskirjansa käsitteli Suomen alueen vanhempaa roomalaista rautakautta.
Unto Salo työskenteli Satakunnan museon johtajana,[2] kunnes hänet nimitettiin vuonna 1972 Turun yliopiston arkeologian professoriksi. Hän jäi virasta eläkkeelle vuonna 1991.[4]
Salo tutki varsinkin Satakunnan alueen pronssi- ja rautakautta, joista hän julkaisi useita kirjoja. Lisäksi Salo tutki muun muassa Varsinais-Suomen esihistoriaa, suomalaista muinaisuskoa ja kristinuskon tuloa Suomeen. Salo tunnetaan kielihistorian käyttämisestä arkeologian aputieteenä.
Vuonna 2005 Salo sai Suomen kulttuurirahaston kulttuuripalkinnon elämäntyöstään Satakunnan menneisyyden tulkitsemisesta ja kulttuurin edistämisestä.[6]
Teoksia
- Merikarvian tonttukivet. Eripainos: Sananjalka 14, 1972. Scripta archaeologica 1. Turku: Turun yliopiston arkeologian laitos, 1973.
- Satakunnan historia 1, 2 Satakunnan pronssikausi. Pori: Satakunnan maakuntaliitto, 1981. ISBN 951-95095-5-0.
- Ihmisen jäljet Satakunnan maisemassa: kulttuurimaiseman vuosituhannet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997. ISBN 951-717-991-X.
- Kotimaakuntamme Satakunta: katsaus Satakunnan asuttamisen, organisoitumisen, talouden ja kulttuurin vaiheisiin. Pori: Satakuntaliitto, 1999. ISBN 952-5295-00-1.
- Kauas missä katse kantaa: Unto Salon puheita ja kirjoituksia. Satakunta: Kotiseutututkimuksia 21. Helsinki: Emil Cedercreutzin säätiö, 2003. ISBN 951-96550-3-4.
- Risti ja rauta: Kristilliset kuvat, symbolit ja ornamentit Suomen rautakauden löydöissä: Kristinuskon esineellistä kulttuurihistoriaa ennen kirjoitetun sanan aikaa. Tämä julkaisu on ilmestynyt artikkelina Pyhän Henrikin muisto -seminaarijulkaisussa Satakunta. Helsinki: Emil Cedercreutzin säätiö, 2005. ISBN 951-96550-4-2.
- Kalan pyynnistä karjan hoitoon: Pyyntikulttuurista viljelevän talouden alkuun. Suomen maatalousmuseon julkaisusarja, Pieniä vihkosia nro 2. Loimaa: Suomen maatalousmuseo Sarka, 2005. ISBN 952-99569-1-6.
- Ajan ammoisen oloista: Satakunnan ja naapurimaakuntien esihistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1093. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-000-4.
- Iso tammi: Lehvän taittajan tarina. Sastamala: Warelia, 2014. ISBN 978-952-5940-17-6.
Lähteet
- ↑ Lampi, Mika: Professori Unto Salo on kuollut – Tyrvääläissyntyinen arkeologi tutki elämäntyönään Suomen esihistoriaa (Maksullinen artikkeli.) 27.10.2019. Tyrvään Sanomat. Arkistoitu 28.10.2019. Viitattu 27.10.2019.
- ↑ a b c Salo, Unto hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Koko koulu hunningolla Vasara. 5.6.2007. Viitattu 14.7.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 641. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ kuvaaja Seppälä Raimo: Museonjohtaja Unto Salo www.finna.fi. Viitattu 18.1.2020.
- ↑ Heikkilä, Suvi: Viisi vuosikymmentä vaikuttamista: Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto 1959–2009, s. 243. Turun yliopisto, 2010. ISBN 978-951-29-4483-5. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 2.8.2023).
Aiheesta muualla
- Unto Salon muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- Arkeologian professori Unto Salo (1928–2019). Kalmistopiiri 9.12.2019
| ||||||||||||||||||
| ||||||||||
