Tilavuuspaino

Tilavuuspaino on suure, joka ilmoittaa tutkittavan aineen painon suhteen sen tilavuuteen. Tilavuuspainon SI-järjestelmän mukainen yksikkö on N/m3.

Tilavuuspainoa käytetään lähinnä konetekniikassa, virtausmekaniikassa ja geotekniikassa. Sitä voi kuitenkin soveltaa mihin tahansa. Esimerkiksi veden tilavuuspaino Maan pinnalla 5°C:ssa on 9807 N/m3.

Koska massan ja painon käsitteet sekoittuvat usein arkikielessä, kutsutaan myös tiheyttä toisinaan nimellä tilavuuspaino.[1] Tiheyden yksikkö on kg/m3. Tilavuuspaino saadaan tiheydestä kertomalla se putoamiskiihtyvyydellä.

Yhtälöitä

Tilavuuspaino ilmaistaan yhtälöllä [2]

γ = m g V = G V , {\displaystyle \gamma ={\frac {mg}{V}}={\frac {G}{V}},}

missä

  • γ {\displaystyle \gamma } on tilavuuspaino,
  • V {\displaystyle V} on kappaleen tilavuus (yksikkö kuutiometri) ja
  • G = m g {\displaystyle G=mg} on kappaleeseen vaikuttava voima (yksikkö newton) eli kappaleen massa kertaa kappaleeseen vaikuttava kiihtyvyys, tässä putoamiskiihtyvyys.

Määritelmän mukaan tilavuuspaino voidaan laskea myös kappaleen tiheyden avulla

γ = ρ g {\displaystyle \gamma =\rho \cdot g} ,

missä ρ {\displaystyle \rho } on kappaleen tiheys.

Fluidien tilavuuspainoja

Taulukossa on esitetty eri fluidien tilavuuspainoja lämpötilassa T 20 C {\displaystyle \scriptstyle T\approx 20^{\circ }C} .[3]

Fluidi Tilavuuspaino γ {\displaystyle \scriptstyle \gamma } ( N m 3 {\displaystyle \scriptstyle {\frac {N}{m^{3}}}} )
Ilma (1 atm) 11,8
Etanoli 7 733
SAE 30 -öljy 8 720
Vesi 9 790
Merivesi 10 050
Glyseroli 12 360
Hiilitetrakloridi 15 570
Elohopea 133 100

Lähteet

  1. tilavuuspaino | TEPA-hakutulos erikoisalojen sanastoista ja sanakirjoista termipankki.fi. Viitattu 11.3.2022.
  2. Merle C. Potter & Craig W. Somerton: Schaum's outline of thermodynamics for engineers, 2. edition, s. 7. McGraw-Hill Professional, 2006. ISBN 9780071463065. Google Book (limited preview). (englanniksi)
  3. Frank M. White: Fluid Mechanics, 5. edition, s. 69. McGraw-Hill, 2003. ISBN 0-07-240217-2. (englanniksi)