Selångersånin vesistö

Selångersånin vesistö (ruots. Selångersåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 41) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Selångersånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 460 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.^[1]

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Selångersån, joka laskee Itämereen alle 0,2 kuutiokilometriä vettä vuodessa.^[2][3][4][a]

Selångersånin vesistö jää kahden suuren vesistön Indalinjoen vesistön (tunnus 40) ja Ljunganin vesistön (tunnus 42) väliin, jossa on sen lisäksi mereen laskevien purojen ja ojien pieniä valuma-alueita.^[1][3][4]

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (52,7 %), turve (7,7 %), kalliomaa (15,9 %), hiekka ja sora (7,7 %), multamaa (7,9 %), savimaa (3,9 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,7 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (81,2 %), soita ja kosteikkoja (2,0 %), viljelymaita (6,7 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (3,7 %) sekä joutomaita (4,2 %). Näiden lisäksi on 2,2 % vesistöjä.^[5]

SMHI on julkaissut tilastossaan Selångersånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 5,09 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 36,1 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,65 m³/s ^[5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 5,3 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 38 m³/s ^[2]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 33 m³/s on mitattu toukokuussa 1986 ja pienin 0,2 m³/s helmikuussa 1996. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi maaliskuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi huhti- ja toukokuulle.^[4]

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Selångersån