Salviat

Salviat
Ryytisalvia (Salvia officinalis)
Ryytisalvia (Salvia officinalis)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Lamiales
Heimo: Huulikukkaiskasvit Lamiaceae
Alaheimo: Nepetoideae
Suku: Salviat Salvia
L.
Synonyymit
  • 58, mukaan lukien:[1]
    • piiskat (Perovskia Kar.)
    • rosmariinit (Rosmarinus L.)
Katso myös

  Salviat Wikispeciesissä
  Salviat Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OK

Salviat (Salvia) on huulikukkaiskasveihin kuuluva kasvien suku, johon kuuluu hieman yli tuhat lajia.[1] Tunnetuin salvialajeista lienee maustekasvina käytetty ryytisalvia (Salvia officinalis).[2] Salvian nimi on peräisin latinan sanasta salvare ’parantaa’, ja salvialla uskotaan olevan monia parantavia ominaisuuksia.[3]

Ulkonäkö ja koko

Niittysalvian (S. pratensis) kukkia.

Salviat ovat monivuotisia ja isohkoja ruohoja. Varret ovat nelisärmäisiä. Vastakkain olevat lehdet ovat saha- tai nyhälaitaisia. Kukinnot sijaitsevat latvassa ja ovat tähkämäisiä, tiheiden lehtihankaisten viuhkojen eli valekiehkuroiden muodostamia rykelmiä. Kaksihuulisissa kukissa on kaksi hedettä, kaksi vähemmän kuin huulikukkaiskasveilla yleensä.[2][4]

Levinneisyys

Euroopassa salvialajeja kasvaa luonnonvaraisena maanosan etelä- ja keskiosissa. Pohjoisemmas ne ovat levinneet ihmisen toiminnan seurauksena.[5] Suomessa luonnonvaraisia salvialajeja on tavattu kaikkiaan viisi, mutta ne kaikki ovat tulokaslajeja.[6][7]

Käyttö

Useimpia viljeltyjä salvioita käytetään yksi-, kaksi- tai monivuotisina koristekasveina, maustekasveina ja lääkekasveina. Päihteenä käytetty salvia on mazatecinsalvia (Salvia divinorum).

Lajeja

Pohjoismaissa ja osin myös Suomessa tavataan tulokaslajina tai villiintyneenä ainakin seuraavia salvialajeja:[5][8]

  • keltasalvia (Salvia glutinosa)
  • chiasalvia (Salvia hispanica) (satunnaistulokas ja viljelykasvi)
  • lehtosalvia (Salvia nemorosa)
  • ryytisalvia (Salvia officinalis) (satunnaistulokas ja viljelykasvi)
  • sinisalvia (Salvia patens) (satunnaistulokas ja viljelykasvi)
  • niittysalvia (Salvia pratensis)
  • preeriasalvia (Salvia reflexa) (satunnaistulokas)
  • rosmariini eli rohtorosmariini (Salvia rosmarinus, syn. Rosmarinus officinalis) (satunnaistulokas ja viljelykasvi)
  • loistosalvia (Salvia ×sylvestris) (satunnaistulokas ja viljelykasvi)
  • kiehkurasalvia (Salvia verticillata)
  • kirjosalvia (Salvia viridis) (satunnaistulokas ja viljelykasvi)

Muita lajeja:

  • Salvia aegyptiaca – egyptinsalvia
  • Salvia aethiopis – vanukesalvia
  • Salvia africana – afrikansalvia
  • Salvia apiana – valkosalvia
  • Salvia argentea – hopeasalvia
  • Salvia broussonetii – teneriffansalvia
  • Salvia bulleyana – täpläsalvia
  • Salvia canariensis – kanariansalvia
  • Salvia coccinea – punasalvia
  • Salvia deserta – kirgisiansalvia
  • Salvia divinorum – mazatecinsalvia
  • Salvia elegans – ananassalvia
  • Salvia farinacea – härmesalvia
  • Salvia fruticosa – pensassalvia
  • Salvia greggii – syyssalvia
  • Salvia herbanica – fuerteventuransalvia
  • Salvia hians – kellosalvia
  • Salvia involucrata – pallosalvia
  • Salvia jordanii (syn. Rosmarinus eriocalyx) – marokonrosmariini
  • Salvia lavandulifolia – laventelisalvia
  • Salvia leucantha – nuokkusalvia
  • Salvia lyrata – lyyrasalvia
  • Salvia medusa
  • Salvia microphylla – keijunsalvia
  • Salvia miltiorrhiza – kiinansalvia
  • Salvia nemorosa subsp. pseudosylvestris – kaakonlehtosalvia
  • Salvia nutans – torkkusalvia
  • Salvia sclarea – myskisalvia
  • Salvia sessei – liekkisalvia
  • Salvia splendens – tulisalvia
  • Salvia transsylvanica – transilvaniansalvia
  • Salvia uliginosa – isosalvia
  • Salvia verbenaca – verbenasalvia
  • Salvia yangii (syn. Perovskia atriplicifolia) – sulkapiiska

Lähteet

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg Bo & Stenberg Lennart. Suom. Seppo Vuokko & Henry Väre. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).

Viitteet

  1. ↑ a b Govaerts, R. et al.: Salvia L. Plants of the World Online. 2023. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 1.7.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b Den virtuella floran: Salvior Salvia. (ruotsiksi) Viitattu 4.8.2011.
  3. ↑ Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab, 1981.
  4. ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 356, 369.
  5. ↑ a b Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 522.
  6. ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 369–370.
  7. ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Salvialajit Suomessa (hakusana Salvia). Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 4.8.2011.
  8. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Salviat – Salvia Viitattu 2.12.2023.

Aiheesta muualla

  • Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Salviat (Salvia)
  • Funet: Salviat (Salvia)
  • ITIS: Salvia (englanniksi)
  • United States Department of Agriculture (USDA): Salvia (englanniksi)
  • Flora of China: Salvia (englanniksi)
Taksonitunnisteet