Ruskosuohaukka

Ruskosuohaukka
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Suku: Suohaukat Circus
Laji: aeruginosus
Kaksiosainen nimi

Circus aeruginosus
(Linnaeus, 1758)

Ruskosuohaukan levinneisyys. Pesii (vaaleanvihreä), talvehtii (sininen), pysyy alueella (tummanvihreä)
Ruskosuohaukan levinneisyys. Pesii (vaaleanvihreä), talvehtii (sininen), pysyy alueella (tummanvihreä)
Alalajit
  • C. a. aeruginosus
  • C. a. harterti
Katso myös

  Ruskosuohaukka Wikispeciesissä
  Ruskosuohaukka Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK
Circus aeruginosus

Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) on keskikokoinen päiväpetolintulaji.

Koko ja ulkonäkö

Ruskosuohaukka on yleisväriltään ruskea. Pituus 50 cm, siipien kärkiväli 140 cm, paino 500–700 g. Naaras on suurempi. Siipien alapuolella kärjet selvärajaisen tummat.

Vanhin suomalainen rengastettu ruskosuohaukka on ollut 14 vuotta 11 kuukautta 7 päivää vanha. Euroopan vanhin oli saksalainen 20 vuotta 1 kuukautta vanha.

Levinneisyys

Ruskosuohaukka pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa ja talvehtii yleensä Afrikassa. Suomessa pesii harvakseltaan Etelä-Suomessa. Suomen pesiväksi kannaksi on arvioitu 650–740 paria. Ruotsin pesimäkanta on 1 300 – 1 700 paria ja Viron 1 000 – 1 300 paria. Euroopan pesimäkanta on 151 000 – 243 000 paria, joista 60 000 – 100 000 Venäjällä, 30 000 – 40 000 Ukrainassa ja 53 000 – 88 000 Euroopan unionin alueella. [3]

Ravinto

Ruskosuohaukka syö pieniä nisäkkäitä, hyönteisiä, pikkulintuja, sisiliskoja ja vesilintuja.

Nimi

Tieteellinen nimi Circus tulee kreikan sanasta kirkos. Kyseessä on monen antiikin kirjoittaman mainitsema myyttinen lintu, joka sai nimensä kaartelusta (kirkos = ympyrä). Lintu oli ilmeisesti kanahaukka. Lajinimi aeruginosus on latinaa ja tarkoittaa ruosteenväristä.[4] Vanhoja suomalaisia nimiä ovat jänishaukka (Lönnrot, 1861) ja kananvaras (Sadekin, 1810). [5]

Lähteet

  • Häkkinen, Kaisa: Linnun nimi. Teos, 2011. ISBN 978-951-851-434-6.
  • Jobling, James, A.: The Helm Dictionary of Scientific Bird Names. Christopher Helm, 2010. ISBN 978-1-4081-2501-4.

Viitteet

  1. BirdLife International: Circus aeruginosus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)
  2. Jari Valkama: Ruskosuohaukka – Circus aeruginosus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. BirdLife International (2021) European Red List of Birds Circus aeruginosus (Western Marsh-harrier) European Red List of Birds, Supplementary Material (pdf) The IUCN Red List of Threatened Species. 2020. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources. Viitattu 31.3.2024. (englanniksi)
  4. Jobling, 2010
  5. Häkkinen, 2011, s. 298

Aiheesta muualla

  • BirdLife Suomi: Ruskosuohaukka (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Ruskosuohaukka Lintukuva-verkkopalvelussa
  • LuontoPortti: Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus)
  • ITIS: Circus aeruginosus (englanniksi)
Taksonitunnisteet
Circus aeruginosus
Falco aeruginosus
  • Wikidata: Q122583407
  • GBIF: 7871104
  • ZooBank: DDEF8543-29BA-4671-8C3E-4B0420B34200
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.