Rotanmyrkky

Rotanmyrkky on erityisesti jyrsijöiden, kuten rottien ja hiirien hävittämiseen ihmisasumuksista ja niiden läheisyydestä tarkoitettu myrkky. Jyrsijät arastelevat uusia ruokia ja siksi ne syövät aluksi vain vähän niitä. Syömistä jatketaan, jos ruoasta ei sairastuta.^[1] Tehokkaat rotanmyrkyt ovatkin tappavinakin määrinä mauttomia ja hajuttomia ja useimmiten hitaasti vaikuttavia. Myrkkyinä käytetään tavallisimmin veren hyytymiseen vaikuttavia aineita, jotka surmaavat tuhoeläimen sisäiseen verenvuotoon ajan kuluessa. Myös erilaisia myrkyllisiä alkuaineyhdisteitä käytetään.

Vaikuttavat aineet

• Kumariini-johdannaiset:
  • Brodifakumi, toisen sukupolven 4-hydroksikumariini -johdannainen. Esimerkiksi "Klerat" (Berner).
  • Bromadioloni, antikoagulantti, joka kehoon jouduttuaan estää veren hyytymistä. Toisen sukupolven 4-hydroksikumariini -johdannainen. Vaikuttaa viikon sisällä yhdestä annoksesta.^[2] LD50 mg/kg: 1,0 (kani); 1,125 (rotta); 10 (koira); 25 (kissa) ^[3] Esimerkiksi Rotanmyrkky "342" (Berner).
  • Difenakumi, toisen sukupolven 4-hydroksikumariini -johdannainen. Esimerkiksi "Ratak" (Berner).
  • Flokumafeeni, ammattikäyttöön tarkoitettu toisen sukupolven 4-hydroksikumariini -johdannainen. Esimerkiksi "Storm" (BASF)
  • Kumatetralyyli: heikentää veren hyytymistä ja aiheuttaa vaurioita verisuoniin ja maksaan. Esimerkiksi "Rakumin Morte" (Berner)
  • Varfariini: estää K-vitamiinin vaikutuksen hyytymistekijöiden synteesiin maksassa. (Ei käytössä enää Suomessa rotanmyrkkynä)
• Arseenitrioksidi ("Arsenikki"): ei enää käytetä.
• Barium: Bariumkarbonaatti (BaCO₃) hajoaa vatsassa ja vapauttaa bariumin, joka häiritsee natrium-kaliumpumppua.^[4]
• Endriini, käyttö kielletty Suomessa 1969.

• Fosfiini: käytetään yleensä fumiganttina alumiini- , magnesium- tai kalsiumfosfideina, jotka reagoivat ilman kosteuden kanssa muodostaen fosfiinikaasua. Sinkkifosfidi on suun kautta toimiva myrkky. Syötynä pelletit hajoavat jyrsijän mahassa erittäin myrkylliseksi fosfiiniksi sekä sinkkihydroksidiksi.

• Kalsiferoli (D-vitamiini): tappaa jyrsijän hyperkalsemiaan eli kohonneeseen veren kalsiumpitoisuuteen. Käytetään joissain maissa yhdistelmämyrkyissä yhdessä antikoagulantin kanssa.^[5]
• Kloraloosi: pienjyrsijöiden kuten hiirten hävittämiseen.

• 1-naftyylitiourea: spesifisesti myrkyllistä isorotalle, muut rottien suvun lajit sietävät yhdistettä hieman paremmin.

• Natriumfluoriasetaatti: kasvipohjainen, pysäyttää sitruunahappokierron.
• Pindoni: vaikutusmekanismi kuten varfariinilla.
• Strykniini: hermomyrkky; glysiini- ja asetyylikoliinireseptorien agonisti; ei enää käytetä.
• Tallium: käytettiin ditalliumsulfaattina Tl₂SO₄. Käyttö kielletty suurimmassa osassa maailmaa.^[6]
• Taponlehti: lääkekasvina tunnettu kasvi
• Uragan D2: käytetään fumiganttina; kalkkikiveen imeytettyä vetysyanidia. ^[7]

Vastalääke

Veren hyytymistä estävien aineiden vastalääkkeenä annetaan K₁-vitamiinia.

Katso myös

• Fumigaatio

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rotanmyrkyt.

• Tuhoeläinten torjunta-aineiden koetulokset: Jyrsijäkokeet (Arkistoitu – Internet Archive) Maatalouden tutkimuskeskus TIEDOTE N:o 24 (1980)
• Rodent Poison (Rat Bait Poisoning) in Pets: information about rodenticides with emphasis on anticoagulant rodent baits.