Pirjo Hämäläinen

Pirjo Hämäläinen
Pirjo Hämäläinen
Henkilötiedot
Koko nimi	Pirjo Raila Helinä Hämäläinen (myös Hämäläinen-Forslund)
Syntynyt	24. toukokuuta 1952 (ikä 72) Valkeala
Kuollut	3. helmikuuta 2017 (64 vuotta) Hyvinkää
Kansalaisuus	Suomi
Ammatti	taidehistorioitsija, kirjailija ja kolumnisti
Kirjailija
Äidinkieli	suomi
Kirjallinen suuntaus	tietokirjallisuus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Pirjo Raila Helinä Hämäläinen (myös Hämäläinen-Forslund, 24. toukokuuta 1952 Valkeala – 3. helmikuuta 2017 Hyvinkää^[1]^[2]) oli suomalainen taidehistorioitsija, kirjailija ja kolumnisti.^[3]

Hämäläinen kirjoitti ylioppilaaksi Kouvolan tyttölyseosta ja opiskeli sen jälkeen Kouvolan kieli-instituutissa venäjää ja Helsingin yliopistossa taidehistoriaa, venäjää ja muita humanistisia aineita. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1981. Hämäläisen ensimmäisiä työpaikkoja olivat Gallen-Kallelan museo, Museoviraston rakennushistorian osasto, Helsingin taiteilijaseura ja Suomen taideakatemian tiedotus- ja valistusosasto. Helsingistä Hämäläinen lähti 1982 käynnistämään Hyvinkään taidemuseota, jonka pysyvänä kokoelmana esitellään Yrjö Saarisen maalauksia.

Kansan Uutisten kulttuuritoimittajana Hämäläinen aloitti 1989. Kolmen vuoden kuluttua hän siirtyi vapaaksi kolumnistiksi. Hyvinkään Sanomiin, nykyiseen Aamupostiin, Hämäläinen kirjoitti 1980-luvulta lähtien taidearvosteluja ja kolumneja.

Hyvinkään kaupunginvaltuustossa Hämäläinen oli vasemmistoliiton edustajana. Hän vaikutti myös muun muassa Hyvinkään kaupunginhallituksessa, Uudenmaan maakuntahallituksessa, Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahastossa ja Euroopan alueiden komiteassa. Suomi–Venäjä-Seurassa Hämäläinen toimi monissa eri tehtävissä, kymmenisen vuotta myös Hyvinkään osaston puheenjohtajana.

Hämäläinen julkaisi suuren määrän artikkeleita ja yli 20 tietokirjaa. Hänelle olivat aiheina läheisiä kuvataide, tyylihistoria, sukuhistoria, paikallishistoria, folklore, kasviperinteet, Pietari, Karjalankannas ja Hyvinkää.

Tärkeimmät teokset

Maammon marjat, entisaikain lasten elämää. WSOY 1987. ISBN 951-0-14619-6.
Lyhyt matka Viipuriin, kaupunkiopas, yhdessä Jukka Forslundin kanssa. WSOY 1989. ISBN 951-0-15561-6.
Loputon lapsuus, Tyrvään ajan merkitys Axel Gallénille. Tyrvään Sanomat 1990. ISBN 951-9352-23-6.
Suuri antiikkikirja, yhdessä Wenzel Hagelstamin kanssa. WSOY 1991. ISBN 951-0-17240-5.
Pieni tulevaisuuskirja, yhdessä Kari Karjalaisen kanssa. Imatran Voima 1993. ISBN 951-591-006-4.
Seitsemän tietä taiteeseen, maalareiden kehityskertomuksia. WSOY 1994. ISBN 951-0-19218-X.
Tervetuloa taidenäyttelyyn. WSOY 1996. ISBN 951-0-20630-X.
Kultakauteni, lapsuuteni. Hyvinkään taidemuseo 1994. ISBN 951-96217-4-1.
Kontu, kolmasti halkaistu kylä. Konnun kylätoimikunta 1997. ISBN 952-90-8918-X.
Elisabetin romaani, Järnefeltin perheen pietarilainen tausta. WSOY 1999. ISBN 951-0-23449-4.
Helene Schjerfbeck, Taikavuorella – muutoksen vuodet 1902–1925, yhdessä muiden kirjoittajien kanssa. WSOY 2001. ISBN 951-0-26409-1.
Mahdollisen lapset, historiaa ja taidetta, yhdessä Tuula Vuolteen kanssa. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö 2001. ISBN 952-91-3396-0.
Roman Jelizavety, istorija semi Klodtov-Jarnefeltov. Žurnal Neva, Sankt-Peterburg 2002. ISBN 5-87516-008-X.
Uusi antiikkikirja 1900–1980, yhdessä Wenzel Hagelstamin kanssa. WSOY 2003. ISBN 951-0-27509-3.
Antikvaari, antiikkiesineiden tietosanakirja, yhdessä Jukka Forslundin kanssa. WSOY 2004. ISBN 951-0-29249-4.
Suomalainen maisema, Taiteen teemat. Weilin & Göös 2005. ISBN 951-0-30061-6.
Arkinen työ, Taiteen teemat. Weilin & Göös 2007. ISBN 978-951-0-30063-3.
Kaikki taiteen takia, Hyvinkään taiteilijaseura 50 vuotta. Hyvinkään taiteilijaseura 2008. ISBN 978-952-92-4330-3.
Talkootyön monumentti, Hyvinkään Järjestötalon historiikki. Hyvinkään Järjestötalosäätiö 2009. ISBN 978-952-92-6111-6.
Jugend Suomessa. Otava 2010. ISBN 978-951-1-23365-7.
Taiteen helmet, sata suomalaista maalausta. Otava 2014. ISBN 978-951-1-27045-4.
Kuolleen miehen morsian, postuumisti. Marakanda 2019. ISBN 978-952-94-1796-4