Piristeet

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Lähteeksi merkitty linkki ei liene sisältänyt suurinta osaa näistä aineista, koska se on ilmeisesti sama kuin Fimean ATC-luokitus mutta jonkin mutkan kautta ehkä vanhaan linkkiin johtava linkki.

Kuppi kahvia.

Piriste eli stimulantti on elintoimintoja kiihdyttävä aine, joka usein vie näläntunteen ja unentarpeen. Nautintoaineet kofeiini, nikotiini sekä huumausaineet amfetamiini ja kokaiini ovat tunnetuimpia stimulantteja. Säännöllisesti piristeitä käytettäessä sietokyky kasvaa, ja aineeseen voi helposti muodostua riippuvuus. Piristeiden käytön lopettamisesta voi seurata vieroitusoireita.

Keskushermostoon vaikuttavat sympatomimeetit

  • amfetamiini
  • atomoksetiini
  • deksamfetamiini
  • efedriini
  • fenetylliini
  • fenkamfamiini
  • fenotsoloni
  • kofeiini
  • kokaiini
  • ksantiinijohdokset
  • levoamfetamiini
  • mefedroni
  • metamfetamiini
  • metyleenidioksipyrovaleroni
  • metyylifenidaatti
  • modafiniili
  • nikotiini
  • pemoliini
  • propentofylliini
  • pseudoefedriini

Muut keskushermostoa stimuloivat

Piristäviä aineita sisältäviä kasveja ja valmisteita

Lähteet

  • Lääkelaitos ATC-luokitus[vanhentunut linkki] lähde tarkemmin? (Lääkelaitoksetn ATC-luokitus (Arkistoitu – Internet Archive))

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Piristeet.
  • Keskushermostostimulanttien käyttö Suomessa[vanhentunut linkki] Suomen Lääkärilehti 49–50/2006 vsk 61.
  • Doupattu sotilas taistelee tykimmin – Puolustusvoimat vaitonaisena piristeistä Yle 9.9.2015.
Psykoaktiiviset aineet farmakologisen luokituksen mukaan järjestettynä
Kaavio Selitteet


Sympatomimeettiset amiinit
Psykomotoriset stimulantit
Dietyylipropioni
MDEA
DOM
Primääriset ryhmät
  •   Stimulanttivaikutus korostuu vasempaan yläkulmaan päin mentäessä.
  •   Depressanttivaikutus korostuu oikeaan alakulmaan päin mentäessä.
  •   Hallusinogeenit ovat psykedeelisiä vasemmalla, dissosiatiivisia oikealla, huonommin vaikutuksiltaan ennakoitavissa alhaalla ja oikealla, ja voimakkaampia vaikutuksiltaan alhaalla.
  •   Antipsykoottiset ovat rauhoittavampia ja väsyttävämpiä oikealla.
Sekundaariset ryhmät
  •   Stimulanttien ja psykedeelisten hallusinogeenien limittyminen – Primäärisillä psykedeeleillä on stimuloiva vaikutus.
  •   Depressanttien ja dissosiatiivisten hallusinogeenien limittyminen – Primäärisillä dissosiatiiveillä on depressoiva vaikutus.
  •   Stimulanttien ja antipsykoottien limittyminen – Modernit ei-väsyttävät masennuslääkkeet.
  •   Depressanttien ja antipsykoottien limittyminen – Vanhemmat väsyttävät masennuslääkkeet ja anksiolyytit.
Tertiääriset ryhmät
  •   Stimulanttien, antipsykoottien ja depressanttien limittyminen – Esimerkki: nikotiinilla on molempien vaikutuksia.
  •   Stimulanttien, depressanttien ja hallusinogeenien limittyminen – Esimerkki: THC:llä on kaikkien kolmen ryhmän vaikutuksia.
  •   Stimulanttien, antipsykoottien ja hallusinogeenien limittyminen – empatogeenit eli entaktogeenit.
  •   Depressanttien, dissosiatiivisten hallusinogeenien ja antipsykoottien limittyminen.
Kvartääriryhmä
  •   Kaikkien neljän luokan limittyminen (stimulantit, depressantit, hallusinogeenit ja antipsykootit) – Kannabis sisältää sekä THC:tä että CBD:tä ja sillä on kaikkien luokkien vaikutuksia. Luokitus kallistuu hallusinogeeneihin, koska THC on kannabiksen tärkein vaikuttava aine.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.