MGM-13 Mace

Martin MGM-13/CGM-13/TM-76 Mace-risteilyohjus.

Martin MGM-13 Mace on yhdysvaltalainen risteilyohjus NATO-joukkojen käyttöön. Ohjusaseen taistelukärkeen saattoi sijoittaa joko yhdinräjähteen tai tavanomaisen konventionaalisen räjähdepanoksen. Ohjuksen palvelusura kesti vuodet 1959–1969 ja siitä oli käytössä kaksi eri kehitysversiota A ja B.[1] MGM-13 Macen korvasi MGM-31 Pershing, joka on ballistinen ohjustyyppi.

Brittiläisvalmisteisen Blue Steel- stand off-tyyppisen ohjuksen tavalla, Mace saattoi kuljettaa yhden W28-lämpöydinkärjen, jonka tuhovoima on 1,2 megatonnia. 8 200 kg:n laukaisumassan omaava ohjus oli sekin edeltäjänsä MGM-1 Matadorin tapaan kaksivaiheinen. Allison J33-A41 suihkumoottori oli matkamoottorina ja se antoi 23 kN työntövoiman.

MGM-13/CGM-13/TM-76 Mace-ohjuksen suunnistusjärjestelmä oli A-versiossa ATRAN, mutta B-versiossa inertiasuunnistus.[2] Mace omasi kaksinkertaisen kantomatkan edeltäjäänsä, Martin Matadoriin nähden. Mace B:n kantama on 2 250 km, se lensi edeltäjäänsä 100 km/h nopeammin (n. 1 050 km/h), sekä kykeni muuttamaan lentokorkeuttaan. Lisäksi Macen ohjausjärjestelmä oli tarkempi ja parempi. Kuitenkin Macen yksikköhinta, 452 000 US:n dollaria, oli enemmän kuin kolminkertainen (noin 3½ x) Matadoriin nähden.[3]

Lähteet

  • Lappi, Ahti: Ilmatorjunta Kylmässä Sodassa, Ilmatorjuntasäätiö, Jyväskylä, 2003 (Gummerus). ISBN 951-95594-4-2. (s. 32–34)
  • http://www.designation-systems.net/dusrm/m-13.html

Viitteet

  1. Lappi, A., 2003: s. 33–34
  2. http://www.designation-systems.net/dusrm/m-13.html Viitattu 15.9.2017.
  3. Lappi, A., 2003: s. 34

Aiheesta muualla

  • https://fas.org/nuke/guide/usa/theater/mace.htm
  • http://www.mace-b.com/38TMW/Missiles/mace.htm
  • http://afspacemuseum.org/displays/MaceB/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  • http://www.nationalmuseum.af.mil/Visit/Museum-Exhibits/Fact-Sheets/Display/Article/198065/martin-cgm-13b-mace/