Kauppakollegio

Kauppakollegio
Kommerskollegium
Perustettu 1637
Tehtävä ulkomaankauppa
Ministeriö Ulkoministeriö
Päätoimi­paikka Drottninggatan 89
Päätoimi­paikka Tukholma, Ruotsi
Valtio  Ruotsi
Pääjohtaja Anders Ahnlid
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OK

Kauppakollegio (ruots. Kommerskollegium) on Ruotsin valtion virasto, joka vastaa ulkomaankauppaa, Euroopan unionin sisämarkkinoita ja kauppapolitiikkaa koskevista asioista. Se toimittaa Ruotsin hallitukselle tietoa, lausuntoja ja selvityksiä päätöksenteon tueksi ja osallistuu kansainvälisiin kokouksiin. Kauppakollegio toimii Tukholmassa ja sillä on noin 90 työntekijää.[1]

Historia

Kauppakollegio on Ruotsin vanhimpia keskusvirastoja.[2] Se perustettiin jo vuonna 1637 mutta aloitti toimintansa vasta vuonna 1651, jolloin se yhdistettiin Kamarikollegion kaupasta, manufaktuureista ja merenkulusta vastanneen osan kanssa.[3] Perustamista edisti valtakunnankansleri Axel Oxenstierna, joka myös laati kollegion alkuperäisen johtosäännön.[2] Kauppakollegio toimi alkujaan Tukholman Tre Kronor -linnassa.[4] Se yhdistettiin vuonna 1680 Kamarikollegioon mutta muutettiin uudelleen itsenäiseksi virastoksi vuonna 1711.[4]

Kauppakollegio vastasi 1600- ja 1700-luvuilla Ruotsin tullitoimesta (vuoteen 1723), ulkomaankaupasta, yleisestä sisämaankaupasta, kauppapolitiikasta, merenkulusta, manufaktuuriteollisuudesta ja käsityöstä. Vuodesta 1711 se oli lisäksi aksiisi- ja tullioikeuksien ylioikeus, ja vuoteen 1825 sille kuului raspi- ja kehruuhuoneiden, lastenkotien sekä hospitaalien valvonta.[3] Patenttien valvonta annettiin Kauppakollegiolle vuonna 1834 ja valtion merenkulkuopistojen vuonna 1841.[4] Kun Vuorikollegio lakkautettiin vuonna 1857, sen tehtävät siirtyivät Kauppakollegiolle.[2]

Myöhemmin Kauppakollegiolle kuuluneita asioita on siirretty uusille viranomaisille. Esimerkiksi patentti- ja rekisterivirasto erotettiin siitä vuonna 1891 ja merenkulkuvirasto vuonna 1956, ja amattientarkastus ja sairauskassojen valvonta siirtyivät vuonna 1913 perustetulle sosiaalihallitukselle, monopolien valvonta vuonna 1957 perustetulle valtion hinta- ja kartellilautakunnalle sekä tilastojen pitäminen vuonna 1962 perustetulle tilastolliselle keskustoimistolle. Kauppakollegion vaikutusvaltaa ulkomaankaupassa lisättiin yhdistämällä siihen vuonna 1956 valtion kauppa- ja teollisuuskomissio. 1990-luvulla Kauppakollegion toiminta suunnattiin kokonaan ulkomaankauppaan ja kauppapolitiikkaan.[2]

Kauppakollegion johtajat

Seuraavat henkilöt ovat toimineet kauppakollegion korkeimpina virkamiehinä:[5]

Presidentit

  • 1637–1644: Klas Larsson Fleming
  • 1651–1652: Johan Berendes
  • 1652–1656: Erik Oxenstierna af Södermöre
  • 1656–1659: Christer Bonde
  • 1660–1663: Seved Bååt
  • 1663–1678: Knut Kurck
  • 1679–1685: Klas Fleming
  • 1685–1687: Gustaf Lilliecrona
  • 1687–1712: Fabian Wrede af Elimä
  • 1713–1716: Jacob Reenstierna nuorempi
  • 1718–1719: Gustaf Cronhielm af Flosta
  • 1719–1727: Magnus De la Gardie
  • 1727–1741: Daniel Niklas von Höpken
  • 1741–1744: Anders von Drake
  • 1747–1757: Erland Broman
  • 1757–1758: Carl von Groth
  • 1758–1761: Carl Rudenschiöld
  • 1761–1762: Claes Gustaf Rålamb
  • 1762–1767: Edvard Carleson
  • 1767–1770: Niklas von Oelreich
  • 1770–1789: Gustaf Celsing nuorempi
  • 1789–1812: Johan Liljencrantz
  • 1812–1813: Anders af Håkansson
  • 1813–1821: Abraham Niklas Edelcrantz
  • 1821–1826: Carl Peter af Klintberg
  • 1826–1833: Gabriel Poppius
  • 1833–1856: Carl David Skogman
  • 1856–1866: Fredrik Åkerman
  • 1868–1873: Ludvig Manderström
  • 1875–1891: Carl Fredrik Waern

Pääjohtajat

  • 1891–1905: Richard Åkerman
  • 1905–1913: Alfred Lagerheim
  • 1913–1935: Karl Axel Fryxell
  • 1935–1936: vt. Ragnar Sohlman
  • 1936–1945: Herman Eriksson
  • 1938–1940: vt. Axel Gjöres
  • 1941–1945: vt. Stig Sahlin
  • 1945–1948: vt. Arvid Richert
  • 1948–1954: Axel Gjöres
  • 1954–1966: Nils Malmfors
  • 1966–1973: Bertil Swärd
  • 1973–1979: Olle Lindqvist
  • 1980–1991: Gunnar Söder
  • 1992–2004: Peter Kleen
  • 2005–2014: Lena Johansson
  • 2014–2019: Anna Stellinger
  • 2020– Anders Ahnlid

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Tietoa Kauppakollegiosta Kommerskollegium. Viitattu 21.5.2023.
  2. ↑ a b c d Vår historia (ruotsiksi) Kommerskollegium. Viitattu 21.5.2023.
  3. ↑ a b Kommerskollegium (ruotsiksi) Förvaltningshistorisk ordbok, Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 21.5.2023.
  4. ↑ a b c Kommerskollegiums historia i årtal (ruotsiksi) Kommerskollegium. Viitattu 21.5.2023.
  5. ↑ Sten Lewenhaupt: Svenska högre ämbetsmän från 1634 (P.A. Norstedt & Söners Förlag, Stockholm 1961), s. 197.

Aiheesta muualla

  • Kauppakollegion kotisivu (ruotsiksi)