Kauppakatu (Kuopio)

Kauppakatu on katu Kuopion keskustassa. Kadun pituus on noin 1 500 metriä. Katu alkaa Makasiinikadulta Kuopion satamasta ja loppuu Sairaalakadulle. Katu kulkee Kuopion torin etelälaitaa. Kauppakatu risteää 19 kadun kanssa, ja sen varrella on kymmenen liikennevalo-ohjattua risteystä.

Alatorihankkeen valmistuttua Kauppakatu muuttuu kävelykaduksi torin kohdalta, välillä Vuorikatu–Ajurinkatu. [1][2]

Kauppakadun itäpäässä sijaitsevat Satamatori, Matkustajasatama sekä Snelmanninpuisto, ja kadun keskivaiheilla sijaitsee Kuopion tori. Merkittäviä rakennuksia Kauppakadulla ovat kauppahalli, lyseo ja tuomiokirkko. Museoista kadun varrella sijaitsevat Kuopion kulttuurihistoriallinen museo‎ ja Kuopion taidemuseo, ostoskeskuksista Anttila, Kauppakeskus Aapeli, Tavaratalo Carlson ja H-talo.

Kauppakadun varrella tai aivan sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös suurin osa Kuopion keskustan ravintoloista.[3]

  • Kauppakatua Puistokadun itäpuolella.
    Kauppakatua Puistokadun itäpuolella.
  • Kauppakatua likimain Savonkadun tietämillä.
    Kauppakatua likimain Savonkadun tietämillä.
  • Kauppakatu muuttuu idästä ydinkeskustaan tultaessa pihakaduksi, sitten kävelykaduksi.
    Kauppakatu muuttuu idästä ydinkeskustaan tultaessa pihakaduksi, sitten kävelykaduksi.
  • Kauppakatua Kuopion torin kohdalla, näkymä länteen päin.
    Kauppakatua Kuopion torin kohdalla, näkymä länteen päin.

Lähteet

  1. Kuopio.fi, Alatori ja kävelykadut lisäävät keskustan vetovoimaisuutta[vanhentunut linkki]
  2. Skanska.fi, Skanska valittiin Kuopion Alatorin pysäköintihallin toteuttajaksi (valmistuu v. 2012)[vanhentunut linkki]
  3. SS 26.11.2007, Luku 8 – Kapakoita ja kunnon ruokaa (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kauppakatu (Kuopio) Wikimedia Commonsissa
  • Meijerin nurkalla. Kauppakadun lapset kertovat. Toimittaneet: Maija Metsämäki, Aila Huttunen ja Mikko Metsämäki. ISBN 978-952-9276257. Vuonna 2010 ilmestynyt 137-sivuinen kirja kertoo, millaisena Kauppakadun alapään kortteleiden kuhina näyttäytyi 1930–50-luvuilla lapsuuttaan eläneiden silmin.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.