Kansleri

Kansleri on joissakin maissa käytetty korkean hallintovirkamiehen nimitys.^[1][2]

Nimitys on peräisin Antiikin Rooman oikeussaleista, joissa kanslerit (lat. cancellarii) istuivat ristikon (cancelli) vieressä, joka erotti tuomarin ja neuvoston yleisöstä. Nimitys onkin käytössä monissa Rooman valtakunnan seuraajamaissa oikeusvirkamiesten nimityksenä. Sitä on käytetty myös anakronisesti muinaisen Kiinan ja Egyptin korkea-arvoisista virkamiehistä.^[2]

Historiallisesti kanslereita on ollut Ranskan, Tanskan ja Puola-Liettuan kuningaskunnissa. Venäjän keisarikunnassa kansleri oli korkein siviilivirkamies.^[2]

Amerikassa

Monissa latinalaisen Amerikan maissa kansleriksi kutsutaan ulkoministeriä.^[2]

Yhdysvalloissa ainoa kansallisen tason kansleri on Smithsonian-instituutin kansleri, jota virkaa pitää hallussaan maan korkeimman oikeuden puheenjohtaja. Joissakin osavaltiossa nimitystä käytetään tietyistä tuomareista. Nimitystä käytetään myös joissakin yliopistoissa ja osavaltioiden opetusvirastoissa.^[2]

Euroopassa

Saksassa ja Itävallassa hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan liittokansleriksi. Liittokanslerin valta ja tehtävät vastaavat monen maan pääministerin vastaavia. Liittokanslerilla on eniten valtaa koko maassa, mutta parlamentti voi antaa hänelle epäluottamuslauseen, jolloin hän eroaa.^[2]

Sveitsin liittokanslerin tehtävä on lähinnä hallinnollinen. Hänet valitsee parlamentti ja hän johtaa liittokansliaa.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa lordikansleri johtaa oikeuslaitosta ja oikeusministeriötä. Lordikansleri oli lisäksi ylähuoneen puhemies vuoteen 2006 saakka. Nimike valtiovarainkansleri (Chancellor of the Exchequer) vastaa Britanniassa valtiovarainministeriä.^[2]

Suomessa oikeuskansleri valvoo virkamiesten ja viranomaisten toimien laillisuutta. Ruotsissa oikeuskansleri toimii hallinnon yleisenä asianajajana.^[2]

Katso myös

• yliopiston kansleri
• Saksan valtakunnankansleri
• ylikansleri, Galaktisen tasavallan valtion ja hallituksen keulakuva Tähtien sodassa

Lähteet