Kalle Kaiharin kulttuurisäätiö
Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiö on kauppaneuvos Kalle Kaiharin vuonna 1986 perustama säätiö. Hän lahjoitti sen peruspääomaksi 1,5 miljoonaa markkaa (250 000 euroa). Säätiön tarkoituksena on tukea ja kannustaa taiteiden, tieteiden ja muun henkisen kulttuurin harjoittamista. Perustaja kutsui säätiön hallituksen puheenjohtajaksi kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen sekä jäseniksi päätoimittajat Pertti Pesosen ja Raimo Seppälän.[1] Säätiön hallituksen nykyisenä puheenjohtajana toimii Tampereen entinen pormestari, kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen (kok.).[2]
Säätiön perustajan tahdon mukaisesti myönnetään vuosittain Kallen päivänä eli 28. tammikuuta Kallen kulttuuripalkinto edellisen vuoden tamperelaisesta kulttuuriteosta taiteen, tieteen, julkisen sanan tai muun henkisen kulttuurin alalla toimivalle henkilölle. Pari vuotta myöhemmin kauppaneuvos Kaihari ehdotti, että säätiö ryhtyisi myös kilpailuin elvyttämään suomalaista yhtyelauluperinnettä. Yhtenä esikuvana oli takavuosien suosikkiyhtye Kipparikvartetti.
Joka toinen vuosi järjestettävä kuorotapahtuma Tampereen Sävel otti järjestääkseen kilpailut, joiden taloudellisena tukena oli alusta lähtien Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiö. Kiertopalkinnoksi kauppaneuvos Kaihari teetti arvokkaan Näsinneula -patsaan. Ensimmäiset kilpailut pidettiin 1989. Mukana oli 39 lauluyhtyettä viidestä maasta.
Kulttuuripalkinnon saajat
- 1986
- Jukka Remes, taidemaalari
- 1987
- Pauli Heikkinen, sellotaiteilija
- 1988
- Matti Apunen, kulttuuritoimittaja
- 1989
- Saara Kesävuori, kirjailija
- 1990
- Heikki Liimola, kuorokapelimestari
- 1991
- Anna Haaranen, näyttelijä, tanssija
- 1992
- Klaus Weckroth, yht.tri
- 1993
- Jarkko Niemi, muusikko, fil.lis
- 1994
- Pekka Vapaavuori, arkkitehti
- 1995
- Hannu Hyttinen, toimittaja
- Jukka-Peka Rotko, teatterinjohtaja
- 1996
- Kaarina Ripatti, suomentaja
- Eila Roine, näyttelijä
- 1997
- Anna-Kristiina Kaappola, oopperalaulaja
- 1998
- Kari Hakala, näyttelijä
- 1999
- Matti Hannula, diplomiurkuri
- 2000
- Matti Leinonen, tietokirjailija, fil.tri
- 2001
- Mikko Lehtonen, dosentti, akatemiatutkija
- 2002
- Teemu Saukkonen, taidemaalari
- Taina Kopra, sirkusohjaaja
- 2003
- Roope Siiroinen, valaistussunnittelija
- 2004
- Jouni Kaipainen, säveltäjä
- 2005
- Jarmo Jansson, valokuvaaja
- Anneli Toijala, kirjailija
- 2006
- Hannu Peltonen, kuvataideopiskelija
- Samuli Torssonen, elokuvatuottaja
- 2007
- Sirkku Peltola, ohjaaja, kirjailija
- 2008
- Olli Löytty, tutkija, tietokirjailija, fil.tri
- 2009
- Eeva Kontu, muusikko, teatterikapellimestari
- 2010
- Alexandra Salmela, teatteridramaturgi, maisteri
- 2011
- Tommi Musturi, sarjakuvataiteilija
- 2012
- Juha Utala, lehtori, musiikin maisteri
- 2013
- Anu Panula, taiteellinen johtaja, ohjaaja, näyttelijä
- Voitto Silfverhuth, teologian tohtori
- 2014
- Salla Simukka, kirjailija, kääntäjä
- 2015
- Päivi Heikkilä-Halttunen, lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkija, fil.tri
- Matti Wacklin, tietokirjailija, toimittaja, FM
- 2016
- Tuula Lehtinen, kuvataiteilija
- 2017
- Santtu-Matias Rouvali, ylikapellimestari
- 2018
- Nuutti Kerppilä, Ilmari Kujansuu ja Juho Mönkkönen, Billy Elliot musikaali, Michael[3]
- Osku Perkiö, Jiri Rajala ja Simo Riihelä, Billy Elliot musikaali, Billy Elliot[3]
- 2019
- Matti Kuusela, toimittaja[4]
- 2020
- Simo Ollila, kulttuurituottaja ja -tiedottaja
- Teemu Mäenpää, kuvataiteilija[2]
- 2021
- Marika Vapaavuori, ohjaaja ja käsikirjoittaja[5]
- 2022
- Ilkka Rahkonen, ohjelmapäällikkö[6]
Lähteet
- ↑ Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiö www.kkks.fi. Viitattu 3.1.2019.
- ↑ a b Ilari Leppäniemi: Simo Ollilalle ja Teemu Mäenpäälle kulttuuripalkinto.' Aamulehti 29. tammikuuta 2021, s. B4.
- ↑ a b Kuuden tähden kulttuuriteko: Billy Elliot -musikaalin tanssivat ja laulavat pojat saivat arvostetun kulttuuripalkinnon, joka on aina ennen mennyt aikuisille (vain tilaajille) www.aamulehti.fi. 28.1.2019. Arkistoitu 15.2.2019. Viitattu 15.2.2019.
- ↑ Aamulehden toimittajalle Matti Kuuselalle merkittävä kulttuuripalkinto: ”Kuuselan tekstin tunnistaa, vaikka nimi olisi pudonnut jutusta pois” www.aamulehti.fi. Arkistoitu 28.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
- ↑ Kirsikka Otsamo: Marika Vapaavuorelle kulttuuripalkinto. Aamulehti 22.4.2022, s. B4. Sanoma Media.
- ↑ Määttänen, Markus: Ilkka Rahkonen teki Tampereesta elokuvatuotantojen kaupungin – nyt hän sai siitä palkinnon Aamulehti. 27.1.2023. Tampere: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 28.1.2023.
