Falköpingin kunta

Falköpingin kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta	Länsi-Götanmaa
Keskustaajama	Falköping
Kuntakoodi	1499
Pinta-ala  ([1])
– Maa	1 044,88 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2])	33 238
– Väestötiheys	31,8 as./km²
www.falkoping.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Falköpingin kunta (ruots. Falköpings kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Falköping.^[3]

Kunnan maapinta-ala on 1 044,88 neliökilometriä (1.1.2016)^[1] ja asukasluku 33 238 henkeä (31.12.2020).^[2]

Kunnassa sijaitsevat Gudhemin luostarin rauniot.

Vuonna 2007 kunnassa oli 378,33 km² peltoa,^[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan^[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 35,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Nykyinen Falköpingin kunta koostuu entisestä Falköpingin kaupungista ja yli 50 maalaiskunnasta, joissa on sijainnut kolme taajaväkistä yhdyskuntaa. Vuoden 1862 kunnallislakien astuttua voimaan aluejako oli melko vakaa lähes 90 vuotta. Tuona aikana perustettiin kolme taajaväkistä yhdyskuntaa: Falköpings förstäder (vuonna 1919), Floby (vuonna 1923) ja Stenstorp (vuonna 1923). Falköpings västran maalaiskunta, jota kutsuttiin myös nimellä Gudhemin kihlakunnan Falköping, liitettiin Falköpingin kaupunkiin vuonna 1935. Samalla Falköpings förstäderin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seitsemän "suurkuntaa":

• Dimbo (Acklinga, Dimbo, Hångsdala, Hömb, Kungslena, Kymbo, Ottravad, Skörstorp, Suntak, Valstad, Varv, Vättak ja Östra Gerum)
• Frökind (Brismene, Börstig, Kinneved, Luttra ja Vårkumla)
• Gudhem (Bolum, Bjurum, Bjärka, Broddetorp, Gudhem, Hornborga, Sätuna, Torbjörntorp, Ugglum ja Östra Tunhem)
• Redväg (Strängsered, Gullered, Hössna, Liared, Kölingared, Knätte, Böne, Kölaby, Humla, Blidsberg, Dalum, Timmele, Solberga, Norra Åsarp, Smula ja Fivlered)
• Stenstorp (Borgunda, Brunnhem, Dala, Håkantorp, Högstena, Segerstad, Stenstorp, Södra Kyrketorp ja Valtorp)
• Vilske (Floby, Grolanda, Gökhem, Göteve, Hällestad, Jäla, Marka, Sörby, Trävattna, Ullene ja Vilske-Kleva)
• Vartofta (Falköpings östran maalaiskunta, Karleby, Kälvene, Mularp, Näs, Slöta, Tiarp, Vartofta-Åsaka, Vistorp, Yllestad ja Åsle)

Lisäksi Falköpingin kaupunkiin liitettiin Friggeråkerin maalaiskunta. Stenstorpin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuonna 1958 ja Flobyn vuoro oli vuonna 1961.

Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja Falköpingin kaupunki muutettiin Falköpingin kunnaksi. Kuntaliitos kuntablokissa toteutettiin vasta kolme vuotta myöhemmin. Vuonna 1974 kunta sai nykyiset rajansa, kun siihen liitettiin kokonaan Frökindin, Gudhemin, Stenstorpin, Vilsken ja Vartoftan kunnat. Redvägin (Fivlered, Norra Åsarp, Smula ja Solberga) ja Dimbon (Skörstorp) kunnat liitettiin Falköpingiin vain osittain.

Falköpingin kunta kuului aiemmin Skaraborgin lääniin, josta tuli vuonna 1998 osa Länsi-Götanmaan lääniä.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Falköpingin kaupungin vaakuna. Myös kahdella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

• 
  Dimbon maalaiskunta
• 
  Frökindin maalaiskunta

Väestönkehitys

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 229 Suomessa syntynyttä,^[8] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 207 Suomessa syntynyttä,^[9] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 039 kruunua.^[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 79 000 kruunua.^[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[12]

• 0–17-vuotiaat: 20,3 %
• 18–64-vuotiaat: 58,3 %
• 65 vuotta täyttäneet: 21,4 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Taajamat

Kunnassa on 10 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 73,0 prosenttia.^[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 8 499 asukasta.^[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:^[16]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:^[17]

• Slutarp

Slutarp on sittemmin kasvanut yhteen Kinnarpin taajaman kanssa.^[17]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:^[18]

• Borgunda
• Broddetorp
• Knölen+Frödingstorp
• Valtorp
• Vilske-Kleva
• Åsle

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:^[19]

• Jäla

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Falköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:^[20]

• Falköpings Första (25 valtuutettua)
• Falköpings Andra (26 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Falköpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Piirit

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Bjurumin piiri
• Borgundan piiri
• Brismenen piiri
• Broddetorpin piiri
• Brunnhemin piiri
• Börstigin piiri
• Dalan piiri
• Falköpingin piiri
• Flobyn piiri
• Friggeråkerin piiri
• Grolandan piiri
• Gudhemin piiri
• Gökhemin piiri
• Göteven piiri
• Håkantorpin piiri
• Hällestadin piiri (Länsi-Götanmaa)
• Högstenan piiri
• Jälan piiri
• Karlebyn piiri
• Kinnevedin piiri
• Kälvenen piiri
• Luttran piiri
• Markan piiri
• Mularpin piiri
• Näsin piiri (Länsi-Götanmaa)
• Segerstadin piiri (Länsi-Götanmaa)
• Skörstorpin piiri
• Slötan piiri
• Stenstorpin piiri
• Södra Kyrketorpin piiri
• Sörbyn piiri (Länsi-Götanmaa)
• Tiarpin piiri
• Torbjörntorpin piiri
• Trävattnan piiri
• Ugglumin piiri
• Ullenen piiri
• Valtorpin piiri
• Vartofta-Åsakan piiri
• Vilske-Klevan piiri
• Vistorpin piiri
• Vårkumlan piiri
• Yllestadsin piiri
• Åsarpin piiri
• Åslen piiri
• Östra Tunhemin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:^[23]

• Falköping
• Mösseberg
• Floby
• Kinneved
• Åslebygden
• Slöta-Karleby
• Yllestad
• Dala-Borgunda-Högstena
• Stenstorp
• Gudhem
• Hornborga
• Åsarp

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.^[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Bjurum (Mårby)
• Bolum*
• Borgunda (Borna)
• Brismene
• Broddetorp
• Brunnhem
• Börstig
• Dala
• Döve*
• Elin*
• Falekvarna*
• Falköping (Falköpings stadsförsamling)
• Falköpings landsförsamling* (Agnestad)
• Fivlered
• Flittorp*
• Floby
• Friggeråker
• Grolanda
• Gudhem
• Gökhem
• Göteve
• Holma*
• Hornborga*
• Håkantorp
• Hänger*
• Hällestad
• Högstena
• Jäla
• Karleby
• Kinneved
• Kälvene
• Leaby*
• Lovene*
• Luttra Marka
• Mularp
• Mussla* (Sandhem)
• Norra Åsarp (Åsarp)
• Näs
• Saleby övra*
• Segerstad
• Sjögerås*
• Skärvum
• Skörstorp
• Slöta
• Smedby*
• Smula
• Solberga
• Stenstorp
• Synnerål*
• Sätuna*
• Södra Kyrketorp (Kyrketorp)
• Sörby
• Tiarp
• Torbjörntorp
• Trävattna
• Ugglum
• Ullene
• Valtorp
• Vartofta-Åsaka (Åsaka)
• Vilske-Kleva (Kleva)
• Vist
• Vistorp
• Vårkumla
• Yllestad
• Åsle
• Östra Tunhem (Tunhem)

Kirkot

• 
  Bjurumin kirkko
• 
  Borgundan kirkko
• 
  Brismenen kirkko
• 
  Broddetorpin kirkko
• 
  Börstigin kirkko
• 
  Dalan kirkko
• 
  Fivleredin kirkko
• 
  Flobyn kirkko
• 
  Fredriksbergin kirkko
• 
  Friggeråkerin kirkko
• 
  Grolandan kirkko
• 
  Gudhemin kirkko
• 
  Gökhemin kirkko
• 
  Göteven kirkko
• 
  Håkantorpin kirkko
• 
  Hällestadin kirkko
• 
  Högstenan kirkko
• 
  Jälan kirkko
• 
  Karlebyn kirkko
• 
  Kinnevedin kirkko
• 
  Kälvenen kirkko
• 
  Luttran kirkko
• 
  Markan kirkko
• 
  Mularpin kirkko
• 
  Mössebergin kirkko
• 
  Näsin kirkko
• 
  Sankt Olofin kirkko
• 
  Segerstadin kirkko
• 
  Skörstorpin kirkko
• 
  Slötan kirkko
• 
  Solbergan kirkko
• 
  Stenstorpin kirkko
• 
  Sörbyn kirkko
• 
  Tiarpin kirkko
• 
  Torbjörntorpin kirkko
• 
  Trävattnan kirkko
• 
  Ugglumin kirkko
• 
  Ullenen kirkko
• 
  Valtorpin kirkko
• 
  Vartofta-Åsakan kirkko
• 
  Vilske-Klevan kirkko
• 
  Vistorpin kirkko
• 
  Vårkumlan kirkko
• 
  Yllestadin kirkko
• 
  Åsarp-Smulan kirkko
• 
  Åslen kirkko
• 
  Östra Tunhemin kirkko

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Falköpingin kunta.

• Falköpingin kunnan kotisivut

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Falköpings kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä tästä, maalaiskuntia ja kahta entistä kihlakuntaa koskevista artikkeleista.

Länsi-Götanmaan läänin kunnat

Alen kunta • Alingsåsin kunta • Bengtsforsin kunta • Bollebygdin kunta • Boråsin kunta • Dals-Edin kunta • Essungan kunta • Falköpingin kunta • Färgelandan kunta • Grästorpin kunta • Gullspångin kunta • Göteborgin kunta • Götenen kunta • Herrljungan kunta • Hjon kunta • Härrydan kunta • Karlsborgin kunta • Kungälvin kunta • Lerumin kunta • Lidköpingin kunta • Lilla Edetin kunta • Lysekilin kunta • Mariestadin kunta • Markin kunta • Mellerudin kunta • Munkedalin kunta • Mölndalin kunta • Orustin kunta • Partillen kunta • Skaran kunta • Skövden kunta • Sotenäsin kunta • Stenungsundin kunta • Strömstadin kunta • Svenljungan kunta • Tanumin kunta • Tibron kunta • Tidaholmin kunta • Tjörnin kunta • Tranemon kunta • Trollhättanin kunta • Törebodan kunta • Uddevallan kunta • Ulricehamnin kunta • Varan kunta • Vårgårdan kunta • Vänersborgin kunta • Åmålin kunta • Öckerön kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit