Emil Zátopek

Emil Zátopek

Henkilötiedot
Syntynyt	19. syyskuuta 1922 Kopřivnice
Kuollut	22. marraskuuta 2000 (78 vuotta) Praha
Yleisurheilija
Pituus	182 cm
Paino	68 kg ja 72 kg
Laji	5 000 metrin juoksu, 10 000 metrin juoksu, kestävyysjuoksu ja maraton
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Mitalit
Zátopek (vasemmalla) ja Reinaldo Gorno Helsingin olympialaisissa 1952
Maa: Tšekkoslovakia
Miesten yleisurheilu
Olympialaiset
Kultaa	Lontoo 1948	10 000 m
Kultaa	Helsinki 1952	10 000 m
Kultaa	Helsinki 1952	5 000 m
Kultaa	Helsinki 1952	maraton
Hopeaa	Lontoo 1948	5 000 m
EM-kilpailut
Kultaa	Bryssel 1950	10 000 m
Kultaa	Bryssel 1950	5 000 m
Kultaa	Bern 1954	10 000 m
Pronssia	Bern 1954	5 000 m

Emil Zátopek kuuntele ääntämys^(ohje) (19. syyskuuta 1922 Kopřivnice – 22. marraskuuta 2000 Praha) oli tšekkoslovakialainen kestävyysjuoksija ja nelinkertainen olympiavoittaja.

Elämäkerta

Emil Zátopek voitti Lontoon kesäolympialaisissa 1948, 10 000 metrin juoksussa kultaa ajalla 29.56,6 (vaikka juoksi matkaa kilpaa vasta toista kertaa) ja hopeaa 5 000 metrillä belgialaisen Gaston Reiffin jälkeen ajalla 14.17,8^[1].

Seuraavana vuonna Zátopek rikkoi 10 000 metrin juoksun maailmanennätyksen kahdesti ja rikkoi oman ennätyksen kolmesti seuraavan neljän kauden aikana. Hän myös rikkoi 5 000 metrin ennätyksen 1954, 20 kilometrin ennätyksen kahdesti 1951, tunnin juoksun ennätyksen kahdesti 1951, 25 kilometrin ennätyksen kahdesti vuosina 1952 ja 1955 sekä 30 kilometrin ennätyksen vuonna 1952.

Suomalaiset oppivat tuntemaan Zátopekin viimeistään hänen voitettuaan kolme kultaa Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Hän otti kultaa 5 000 ja 10 000 metrin juoksuissa ja päätti viime hetkellä ottaa osaa maratonjuoksuun, voittaen siinä kolmannen kultamitalin. Hän teki uudet olympiaennätykset kaikilla kolmella matkalla.

Zátopek voitti myös 1950 Euroopan mestaruudet 5 000 ja 10 000 metrillä ja uusi 10 000 metrin voittonsa seuraavissa kisoissa. Kaksi viikkoa ennen vuoden 1956 kesäolympialaisia häneltä leikattiin tyrä, mutta silti hän sijoittui maratonilla kuudenneksi. Zátopek lopetti juoksemisen seuraavalla kaudella.

Zátopek juoksi 1. marraskuuta 1953 Stara Boleslavissa 10 000 metriä aikaan 29.01,6. Hänen kuuden mailin väliaikansa oli 28.09,4.^[2] Hän voitti 1. tammikuuta 1954 São Paulon yöjuoksun ja sai 200 kg palkintoja.^[3]

Zátopek tuli erityisen tunnetuksi irvistyksestään juoksun aikana ja usein häntä kutsuttiin lempinimellä ”Tšekkiläinen veturi”. Suomalaisilta Zátopek sai lempinimekseen ”Satupekka”. Myös hänen vaimonsa Dana Zátopková oli huippu-urheilija: hän voitti keihäänheitossa kultaa olympialaisissa 1952 ja hopeaa 1960. Kansallissankari Zátopek oli merkittävä hahmo maansa kommunistisessa puolueessa. Hän kuitenkin kannatti puolueen demokraattista siipeä ja Prahan kevään jälkeen hänet erotettiin kaikista merkittävistä tehtävistä ja siirrettiin rangaistukseksi töihin uraanikaivokselle. Zátopek kuoli vuonna 2000 pitkäaikaiseen sairauteen Prahassa 78-vuotiaana. Kuolemansa jälkeen hänelle myönnettiin Pierre de Coubertin -mitali.

Emil Zátopek irvistää (1948)
Emil Zátopek vuonna 1951.
Zátopekin patsas Lausannessa.
Zátopekin hauta Rožnov pod Radhoštěmissa.

Teoksia Zátopekista

Jean Echenoz: Pitkä juoksu. Suom. Erkki Jukarainen. Keltainen kirjasto 404, Tammi 2010, ISBN 978-951-31-4896-6
Elokuva Zátopek (2021)^[4]

Lähteet

↑ Mannerla, Einari & Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1952, s. 360. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
↑ Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1955, s. 342. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1954.
↑ Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1955, s. 343. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1954.
↑ Kartastenpää, Tero: Hyväntuulinen urheilutähti. Helsingin Sanomat, 14.4.2023, s. B 6. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2023.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Emil Zátopek Wikimedia Commonsissa

Emil Zátopekin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
Ylen Elävä arkisto: Satupekan kolmoisvoitto Helsingissä
Video: Zatopek voittaa 5000 metriä Helsingin olympialaisissa

Edeltäjä:
Gunder Hägg, Ruotsi

Miesten 5 000 metrin maailmanennätyksen haltija
30. toukokuuta 1954 – 29. elokuuta 1954

Seuraaja:
Vladimir Kuts, Neuvostoliitto

Edeltäjä:
Viljo Heino, Suomi

Miesten 10 000 metrin maailmanennätyksen haltija
11. kesäkuuta 1949 – 1. syyskuuta 1949

Seuraaja:
Viljo Heino, Suomi

Edeltäjä:
Viljo Heino, Suomi

Miesten 10 000 metrin maailmanennätyksen haltija
22. lokakuuta 1949 – 15. heinäkuuta 1956

Seuraaja:
Sandor Iharos, Unkari

Edeltäjä:
Viljo Heino, Suomi

Miesten tunnin juoksun maailmanennätyksen haltija
15. syyskuuta 1951 – 24. elokuuta 1963

Seuraaja:
Bill Baillie, Uusi-Seelanti

Edeltäjä:
Viljo Heino, Suomi

Miesten 20 000 metrin maailmanennätyksen haltija
15. syyskuuta 1951 – 24. elokuuta 1963

Seuraaja:
Bill Baillie, Uusi-Seelanti

Edeltäjä:
Mikko Hietanen, Suomi

Miesten 25 000 metrin maailmanennätyksen haltija
26. lokakuuta 1952 – 27. syyskuuta 1955

Seuraaja:
Albert Ivanov, Neuvostoliitto

Edeltäjä:
Albert Ivanov, Neuvostoliitto

Miesten 25 000 metrin maailmanennätyksen haltija
29. lokakuuta 1955 – 21. heinäkuuta 1965

Seuraaja:
Ron Hill, Iso-Britannia

Edeltäjä:
Jakov Moškachenkov, Neuvostoliitto

Miesten 30 000 metrin maailmanennätyksen haltija
26. lokakuuta 1952 – 21. lokakuuta 1956

Seuraaja:
Antti Viskari, Suomi

Miesten 5 000 metrin juoksun olympiavoittajat

Miesten 10 000 metrin juoksun olympiavoittajat

1912:

Hannes Kolehmainen
1920:

1936:

Ilmari Salminen
1948:

Emil Zátopek
1952:

Emil Zátopek
1956:

1964:

1984:

Brahim Boutayeb
1992:

Khalid Skah
1996:

Haile Gebrselassie
2000:

Haile Gebrselassie

2004:

Kenenisa Bekele
2008:

Kenenisa Bekele
2012:

Mohamed Farah
2016:

Mohamed Farah
2020:

Selemon Barega

Miesten maratonin olympiavoittajat

Auktoriteettitunnisteet

Kansainväliset	FAST ISNI VIAF

Kansalliset	Norja Ranska BnF data Saksa Israel Yhdysvallat Japani Tšekki Alankomaat Puola

Henkilöt	Deutsche Biographie World Athletics Tilastopaja 🔒

Muut	IdRef