Diabaasi

Diabaasi on tumma emäksinen magmakivi. Se on puolipinnallinen kivi, joka on kiteytynyt magmasäiliön ja purkauksen väliseen tulokanavaan, ja esiintyy siten tyypillisesti kapeina juonina, kerrosjuonina ja juoniparvina.^[1] Yleisimmät diabaasien synty-ympäristöt ovat laakiobasalttien tulokanavat sekä merten keskiselänteitten vulkaaniset raot. Diabaaseja esiintyy kaikilla maapallon kilpialueilla.

Diabaasin päämineraalit ovat plagioklaasi, sarvivälke ja pyrokseeni. Harvinaisempina mineraaleina esiintyvät oliviini, kiilteet, kvartsi ja oksidit, erityisesti ilmeniitti ja magnetiitti. Väriltään diabaasi on musta, tummanharmaa tai harmaa. Runsaasti sarvivälkettä sisältävän diabaasin pinta saattaa olla vihertävä.^[2]

Diabaasi on Päijät-Hämeen maakunnan nimikkokivi.

Ominaisuudet

Diabaasi on kova, jäykkä materiaali. Sillä on hyvä vastustuskyky kemikaaleja ja ulkoista kulutusta vastaan. Se ei korrosoi, ei ole magneettinen eikä johda sähköä. Se imee hyvin vähän vettä eikä juuri laajene lämmössä.^[3]^[4]

Tiheys: 3 080 kg/m³
Elastinen kerroin: Noin 100 GPa
Taittokestävyys: 38 MPa
Lämpölaajenemiskerroin 25 °C-asteessa: 6,1·10^-6 1/°C
Veden imeytyminen, painoprosentti: 0.02 %
Kovuus: 5,8 Mohs
Painekestävyys: 217 MPa

Käyttö

Diabaasi käytetään rakennuskivenä, muun muassa sisustuksessa ja taideteoksissa. Sitä käytetään myös muistomerkeissä. Esihistoriassa siitä valmistettiin erilaisia kivikirveitä Pohjois-Skandinaviassa. Diabaasi on yleinen kiuaskivi, ja erityisesti oliviinipitoisia diabaaseja louhitaan tähän tarkoitukseen.

Lähteet

↑ P8. Diabaasi Teema 1. Korkea ja matala rannikko. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 10.07.2018.
↑ Diabaasi Kiviopas.fi. Arkistoitu 9.6.2009. Viitattu 10.7.2018. Web archive 2009
↑ Diabas Microbas. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 10.07.2018. (ruotsiksi) Web archive 2007
↑ Svart Loimaan Kivi. Arkistoitu 27.8.2003. Viitattu 10.07.2018 (ruotsiksi). Web archive 2007