Åkerströmin vesistö
Åkerströmin vesistö (ruots. Åkerströms avrinningsområde, vesistöaluetunnus 60) muodostuu Itämeren pääaltaaseen Tukholman saaristossa laskevan Åkerströmin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 396 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Åkerström. Joen keskivirtaama (MQ) on 2,85 kuutiometriä sekunnissa, joka tekee alle 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4]
Vesistön valuma-alue
Åkerströmin vesistö sijaitsee suuren Norrströmin vesistön (tunnus 61) itäpuolella, jonka rannikkoalueella on kuusi pienempää päävesistöä. Åkerströmin vesistö on niistä ainoa, koka laskee etelään päin. Sen vedenjakaja on yhteinen läntisen Norrströmin vesistön ja koillisen Norrtäljeånin vesistötn (tunnus 59) kanssa. Åkerströmin joensuun ympäristössä sekä vesistön itäpuolisella alueella muodostavat pienet valuma-alueet alueen, jonka pinta-ala on Åkerströmin vesistöä monta kertaa suurempi.[1]
Valuma-alueen piirteitä
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (30,8 %), turve (4,3 %), kalliomaa (21,4 %), hiekka ja sora (2,8 %), multamaa (11,6 %), savimaa (26,3 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,1 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (54,8 %), soita ja kosteikkoja (1,0 %), viljelymaita (28,0 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (4,2 %) sekä joutomaita (9,9 %). Näiden lisäksi on 2,2 % vesistöjä.[5]
Virtaamia
| Åkerströmin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Åkerströmin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 2,68 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 17,9 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,2 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 2,85 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 17,5 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 16,1 m³/s on mitattu huhtikuussa 1986 ja pienin 0,1 m³/s lokakuussa 1989. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan vaatimaton kevättulva kestäisi huhtikuun ajan.[3]
Lähteet
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Åkerströmin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 2.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Åkerström (SE659873-164072) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 2.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3179–3180, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Åkerströmin vesistö (Excel-lomake nro 41018), Vattenwebb, SMHI, viitattu 2.1.2021 (ruotsiksi)
